Blogi
25.4.2017 Allan Eriksén
salkunhoitaja, strategi

Sijoitusmarkkinoilla viime aikoina kenties eniten epävarmuutta aiheuttaneeseen kysymykseen saatiin vastaus sunnuntaina, kun Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen äänestyskierroksen tulokset selvisivät. Ensimmäiseltä kierrokselta pääsivät jatkoon euro- ja reformimyönteinen Emmanuel Macron sekä populistina ja euroskeptikkona tunnettu Marine Le Pen. Tulos oli melko lailla odotetun kaltainen, mutta Le Penin pelättyä matalampi kannatus yhdessä muiden pudonneiden ehdokkaiden Macronille välittömästi antaman tuen kanssa pienentävät selvästi todennäköisyyttä, että Le Pen kykenisi voittamaan vaalien toisen kierroksen toukokuun 7. päivänä.

Le Penin voittoa oli jo etukäteen pidetty melko epätodennäköisenä, minkä vuoksi markkinat eivät erityisesti yllättyneet vaalien ensimmäisen kierroksen tuloksesta. Voisi sanoa, että moni ostoaikeissa osakemarkkinoita tutkaillut oli presidentinvaalien vuoksi pikemmin lykännyt sijoituspäätöksiään kuin aktiivisesti myynyt osakkeita riskien pienentämiseksi.

Poliittiset riskit pienentyneet Euroopassa

Le Penin mahdollisen voiton pelättiin uhkaavan nimenomaan koko euroaluetta, minkä vuoksi Ranskan pörssin kehitys ei ole alkuvuonna juurikaan poikennut muiden eurooppalaisten osakemarkkinoiden kehityksestä. Vaalituloksen jälkeen useimmat kansainväliset pörssit ovat olleet selvässä nousussa. Vaalitulos vahvistaa osaltaan jo Hollannin vaaleissa maaliskuussa koettua ääripopulismin aallon taittumista ja laskee kohollaan ollutta poliittista riskiä.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että Macronin ilmeisestä voitosta huolimatta laveasti populisteiksi luokiteltavat puolueet saivat vaaleissa kaksi kertaa enemmän ääniä kuin kaksi suurta perinteistä puoluetta yhteensä ja että enemmistö kaikista alun 11 ehdokkaasta ovat EU/euro-skeptikkoja. Epäluulo poliittista järjestelmää ja EU:ta kohtaan ei siis ole poistunut.
Korkomarkkinoiden kannalta tilanne on edelleen melko epäselvä. Toisaalta EKP on toistuvasti korostanut jatkavansa nykyistä ennätyksellisen löysää rahapolitiikkaa vielä pitkään. Tämä näkyy esimerkiksi Euribor-futuurimarkkinoilla, joilla negatiivisten viitekorkojen kauden uskotaan päättyvän vasta vuonna 2019. Myös pitkät viitekorot ovat sitkeästi pysytelleet lähellä nollaa, vaikka keskuspankki on jo vihjaillut lopettavansa niin sanotun lainaosto-ohjelmansa vuoden 2017 jälkeen.

Jos viime syksyn jälkeen selvästi parantuneet uutiset euroalueen talouskasvusta ja normalisoituneet inflaatioluvut saavat jatkoa kesän yli, EKP:llä on edessään melkoinen urakka joutuessaan ohjeistamaan korkomarkkinoita uuteen positiivisten/nousevien korkojen kauteen, ja pyrkiessään samalla ehkäisemään epämiellyttävät markkinaliikkeet. Ranska-epävarmuuden poistuminen ei helpota EKP:n työtä.



24.1.2017 Allan Eriksén
salkunhoitaja, strategi

Ennakko-odotuksista poiketen Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on otettu positiivisesti vastaan maailman osakemarkkinoilla. Voittajia ovat olleet varsinkin toimialat ja yhtiöt, joiden uskotaan hyötyvän presidentin linjaamista Yhdysvaltain kotimarkkinan tukemisesta ja infrastruktuuriinvestointien edistämisestä. Samanaikaisesti Trumpin valinnan käynnistämä yleinen talouskasvuoptimismi on tarttunut sijoittajiin myös laajemmin.

Toisaalta Trumpin henkilöön ja hänen kiisteltyihin ministerivalintoihin liittyvä epävarmuus on viime viikkoina rajoittanut markkinan nousua. Lisäksi valtaosa Trumpin ajamista reformeista edellyttää kongressin hyväksyntää. Nyt virkaanastujaisten jälkeen poliittiset realiteetit noussevat parrasvaloihin markkinoiden huomion kohdistuessa presidentin ja hallituksen sekä kongressin yhteistyön käynnistymiseen. Jos kongressi osoittautuu myötämieliseksi, osakemarkkinoiden nousu voi saada jatkoa. Toisaalta markkinat saattavat hermostua, mikäli vaalilupaukset ja linjaukset vesittyvät tai pitkittyvät poliittisen mankelin läpikäydessään.

Euroopan näkymät puolestaan ovat kaksijakoiset: toisaalta talouskasvu osoittaa hienoisia piristymisen merkkejä ja deflaatiopelot hellittävät, toisaalta EU:n yhtenäisyyttä ja euroa on alettu kyseenalaistaa epäonnistuneen yhteisen talouspolitiikan, pakolaisongelman ja näiden seurauksena nousevan populismin johdosta. Monessa keskeisessä euromaassa on merkittävät vaalit vuonna 2017. Ne saattavat aiheuttaa ainakin hetkellistä heiluntaa
markkinoilla.

Kenties paras näkyvyys Euroopassa on pitkissä koroissa, joiden suunta ylöspäin tullee jatkumaan USD-korkojen perässä. EKP:n keskeinen argumentti, deflaatiopelko, vesittyi nousevan inflaation seurauksena eikä siten tarjoa enää (teko)syytä jatkaa negatiivisten korkojen linjalla. EKP:n varsinainen syy velkakirjaostojen jatkumiselle onkin ilmeisesti huoli Etelä-Euroopan valtiolainojen korkotasosta.



23.1.2017 Jani Lehti
toimitusjohtaja, UB Omaisuudenhoito Oy

Kohta 30 vuotta sijoitusalalla toimineena olen ehtinyt nähdä taloudessa ja markkinoilla monenlaisia tilanteita. Hienot nousukaudet ja dramaattisen yllätykselliset notkahdukset ovat seuranneet toisiaan epäsäännöllisin väliajoin. Yhteistä useimmille tilanteille on ollut markkinoiden käyttäytyminen ennakko-odotuksista poikkeavalla tavalla tai reaalitalouden tilanteesta irtautuen. Tuoreimpana esimerkkinä toimikoon Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi. Trumpin epätodennäköisenä ja jopa pelättynä pidetty valinta johti täysin ennakko-odotusten vastaisesti pörssikurssien iloiseen nousuralliin.

Osakkeiden kurssikehityksen ennustaminen on vaikeaa. Maailman terävimmät analyytikot ja salkunhoitajat tekevät parhaansa pystyäkseen ennakoimaan, miten heidän seuraamiensa osakkeiden kurssit kehittyvät. Tilastot kuitenkin kertovat, että 80 % ammattimaisista salkunhoitajista jää alle osakemarkkinoiden keskimääräisen tuoton. Syitä tähän on lukemattomia: huonot osakevalinnat, väärä ajoitus, yksittäisten riskien toteutuminen, vaikea markkinatilanne, korkeat kustannukset jne.

Pienennä riskiä hajautuksella

Miten sijoittaja voi välttää nämä sudenkuopat ja pystyy saavuttamaan edes markkinoiden keskimääräisen tai hitusen sitä paremman tuoton? Päällimmäisenä tuoton tuhoajana on mieleen jäänyt yksittäiseen yhtiöön liittyvän riskin toteutuminen. Kymmeneen osakkeeseen hajautetussa salkussa yhden yhtiön puoliintuminen syö tuotosta viisi prosenttia; tappio indeksille on kohtuullisen varma. Sadan yhtiön salkussa saman riskin toteutuminen vie tuotosta vain puoli prosenttia. Tärkein asia, minkä olen pääomamarkkinoista oppinut, onkin tämä: riskien hajauttaminen kannattaa aina. Mitä laajemmin sijoittaja pystyy hajauttamaan salkkunsa riskit, sitä todennäköisempää on, että salkku saavuttaa tuottotavoitteensa. Siteeraan tässä kollegaani, pitkän linjan salkunhoitajaa Aki Kostianderia, jonka motto on: ”Pääomamarkkinoiden ainoa ilmainen lounas on hajautus.”

Toinen säännöllisen epäsäännöllisesti pääomamarkkinoilla toistuva ilmiö on ylilyönti kurssikehityksessä. Näemme markkinoilla lähes vuosittain tilanteita, joissa pörssikurssit nousevat tai laskevat voimakkaasti ilman mitään erityisen painavaa syytä. Dramaattisen ylilyönnin mentyä ohi kursseilla on taipumus palautua sinne, mistä ne olivat tulossa ennen tätä voimakasta liikettä. Valitettavasti useimmat sijoittajat innostuvat ostamaan osakkeita silloin, kun nousuhuuma on kiihkeimmillään ja kurssit huipussaan – usein juuri ennen seuraavaa isoa laskua. Vastaavasti pörssikurssien laskiessa voimakkaasti syystä tai toisesta ja markkinatunnelman ollessa synkimmillään sijoittajilla on taipumus mennä paniikkiin ja muuttaa sijoituksiaan kiireesti rahaksi juuri silloin, kun hinnat ovat heikoimmillaan. Ylilyöntien tunnistaminen ja virheiden välttäminen näissä tilanteissa vaikuttaa merkittävästi sijoittajan saamaan tuottoon.

UB Smart – älykäs ratkaisu

Oma suosikkirahastoni UB Smart on rakennettu näiden kahden opin (hajauttamisen ja ylilyöntien tunnistamisen) varaan. UB Smart hajauttaa sijoituksensa mahdollisimman laajasti ja pyrkii näin eliminoimaan yksittäisten riskien toteutumisen. UB Smart sijoittaa globaalisti ja hajauttaa sijoituksensa kolmeen eri omaisuusluokkaan: korkoihin, osakkeisiin ja reaaliomaisuuteen. Eri omaisuusluokkien kehitys tasapainottaa salkkua ja tuottokehitys voidaan saada vakaaksi. UB Smartissa tavoitteena ei ole ennustaa, nousevatko tai laskevatko kurssit ensi viikolla tai seuraavassa kuussa. Sen sijaan Smart ottaa kantaa markkinoiden voimakkaisiin ylilyöntitilanteisiin silloin, kun niitä satunnaisesti ilmenee. UB Smart kasvattaa osakepainoaan silloin, kun markkina on negatiivisten uutisten painamana äärimmäisen ylimyyty. Vastaavasti Smart keventää osakepainoaan silloin, kun asiat maailmassa tuntuvat olevan kohdallaan ja pörssikurssit ovat nousseet voimakkaasti.

UB Smart on toiminut tällä strategialla nyt noin puolitoista vuotta ja sen vuosituotto on aloittamisesta lähtien ollut keskimäärin 9,4 %*. Suomen Sijoitustutkimus noteerasi rahastovertailussaan (Helsingin Sanomat 14.1.2017) UB Smartin riski-tuotto-suhteeltaan tehokkaimmaksi suomalaiseksi rahastoksi, mikä kertoo siitä, että yksinkertainen ja kurinalainen sijoitusstrategia toimii myös nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

*Rahaston sijoituspolitiikka on muuttunut olennaisesti 24.9.2015. Sitä edeltävä arvonkehitys on tapahtunut olosuhteissa, jotka eivät enää päde.

Rahastosijoittamiseen liittyy aina taloudellinen riski. Rahastoon tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa varat osittain tai kokonaan. Rahaston historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua rahaston avaintietoesitteeseen ja rahastoesitteeseen, jotka ovat saatavissa UB Omaisuudenhoito Oy:stä. Rahastoa hallinnoi UB Rahastoyhtiö Oy.



25.11.2016 Allan Eriksén
salkunhoitaja, strategi

Kesäkuussa järjestetyn Britannian EU-jäsenyysäänestyksen tuloksen eli niin sanotun Brexit-shokin jälkeen riskimarkkinat palautuivat yllättävän nopeasti. Yhdysvalloissa osakekurssit tekivät heinäkuussa jopa uusia ennätyksiä. Myös historiallisen alas laskeneet pitkät viitekorot alkoivat loppukesästä hiljalleen nousta euroalueen ja Yhdysvaltojen aiempaa vakaampien talouskasvunäkymien ansiosta.

Britanniassa EU-eron vaikutuksista talouskasvuun on keskusteltu runsaasti. Selvää konsensusta ei ole, sillä asiaan vaikuttavat olennnaisesti eron jälkeisen uuden kauppasopimuksen ehdot (hard brexit / soft brexit). Selvin riskimittari tästä on punta, jonka voimakas devalvoituminen (10–15 % suhteessa euroon) viestii suuresta epävarmuudesta.

Syksyn kuluessa Yhdysvaltain presidentinvaalit alkoivat saada yhä enemmän huomiota. Varsinaisia kurssiliikkeitä ei nähty, koska Hillary Clintonin voittoa pidettiin lähes varmana. Vaalien lähestyminen pikemminkin lukitsi kurssitasot paikoilleen sijoittajien vältellessä päätöksentekoa.

Vaalituloksen valjettua keskiviikkona aamuyöllä 10.11. pörssien avausta ennakoivat futuurimarkkinat reagoivat laskemalla 3–5 %. Kaikkien suureksi yllätykseksi osakekurssit kuitenkin sinnittelivät myyntiaaltoa vastaan ja päätyivät lopulta nousuun. Kuluvalla viikolla Yhdysvaltain keskeiset osakeindeksit testailivat jo uusia ”all time high” -lukemia. Syitä näyttävälle käännökselle on monia: Donald Trumpin yllättävä, sovintoa ja sopua korostanut voitonpuhe, yleinen defensiivinen positioituminen sekä Brexitistä opittu käyttäytymismalli, jossa kurssipudotuksen hyödyntäminen todettiin kannattavaksi.

Lisäksi Trumpin, oletetun altavastaajan, talouspoliittista viestiä oli kenties kuunneltu ennakkoluuloisesti ja vähätellen markkinanäkökulmasta positiivisia tekijöitä, joihin lukeutuvat muun muassa: merkittävät veronalennukset yrityksille, infrastruktuuri-investoinnit ja sääntelyn purku esimerkiksi pankkialalla.

Arviot Trumpin tulevasta talouspolitiikasta ovat nostaneet talouskasvu- ja inflaatio-odotuksia, mikä puolestaan on johtanut oletukseen aiempaa nopeammin kiristyvästä rahapolitiikasta. Tämä on näkynyt pitkien korkojen voimakkaana nousuna. Myös dollari on vahvistunut useita prosentteja.

Aika näyttää, minkälaisiin ratkaisuihin presidentti ja kongressi päätyvät. Markkinat ovat kuitenkin parissa viikossa positioituneet ”Making America Great Again” -talouteen, ostaen pienempiä, Yhdysvaltain sisämarkkinasta riippuvaisia yhtiöitä, pankkeja, lääketeollisuutta, syklisiä teollisuus- ja raaka-aineyhtiöitä ja myyden samaan aikaan suuryhtiöitä sekä korkoherkkien ja defensiivisten toimialojen yhtiöitä.

Vaikka populistin voitto Yhdysvalloissa – ainakin lyhyellä aikavälillä – sai aikaan keskimäärin positiivisia markkinareaktioita, on ennenaikaista päätellä, että populismin nousu Euroopassa olisi sijoittajille vaaratonta. Italian kansanäänestys joulukuussa sekä tulevat vaalit muun muassa Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa pitänevät yllä euroalueen jänniteitä. Lisäksi Euroopan keskuspankin tapa viestittää, milloin ja millä tavalla se aikoo aloittaa valtionlainojen osto-ohjelman (QE) alasajon, voi aiheuttaa volatiliteettiä varsinkin pitkissä koroissa.

Euroopassa pitkään jatkunut käytäntö, jossa EKP:n muovaama erittäin voimakas euroalueen yhteinen rahapoliittinen elvytys on korvannut perinteisen valtiokohtaisen finanssipolitiikan elvytyksineen ja veroalennuksineen, näyttää tulleen tienhaaraan. Brexitin ja Trumpin vaalivoittojen jälkeen populismin uhka läpi Euroopan pakottanee valtiot jälleen ottamaan talouden ohjat entistä tiukemmin omiin käsiinsä antaen paikallisten olosuhteiden ja mielipiteiden vaikuttaa talouspolitiikkaan nykyistä enemmän.

Tämä tarkoittanee löysempää finanssikuria, suurempia budjettialijäämiä ja kiihtyvää velkaantumista. Jos EKP lisäksi vihjailee lainaostojen vähennyksestä, pitkien eurokorkojen suunta lienee edelleen ylöspäin.



12.10.2016 Tomi Jääskö
Sales Trader

Osakemarkkinat ovat olleet jo pidemmän aikaa varsin odottavalla kannalla. Uhkakuvia on yritetty maalailla, mutta käteisylipainojen haltijoiden toivomaa korjausliikettä kohti parempia ostotasoja ei ole saatu aikaan. Toisaalta mitään uutta syytä lisänousullekaan ei ole keksitty, mutta eiköhän se jossain vaiheessa löydy. Euroopan ja Japanin keskuspankit jatkavat tuttua elvyttävää linjaansa ja odotukset Yhdysvaltojen keskuspankin koronnostosta on lykätty aikaisintaan joulukuulle. Atlantin takaiset vaalit näyttävät jo ratkenneen, joten sieltäkään ei saada Brexit-äänestyksen kaltaista minishokkia. Alkava tuloskausi tuskin tuo tullessaan mitään mullistavaa uutta, emmehän ole syyskuussa juuri otsikoita tulosvaroituksista (negatiivisista tai positiivisista) nähneet. Sama kuvio siis jatkuu; osakkeita ostetaan – ei sen vuoksi, että niistä pidetään, vaan koska muita vaihtoehtoja ei ole.

Hyviä ehdokkaita tulevien viikkojen harmonian rikkojiksi ovat öljy, Englannin punta, Deutsche Bank ja euroalueen inflaatioluvut. Jatkuuko osakemarkkinaa tukenut öljyralli? Missä vaiheessa sijoittajat huolestuvat EU-eron hankaluutta peilaavasta punnan sulamisesta, vai huolestuvatko lainkaan? Mihin päädytään viime aikoina edes jonkinlaista markkinaheiluntaa aikaansaaneen ”systeemiriskipankin” suhteen? Onko euroalueen inflaatio todella nousussa ja jos on, mikä vaikutus sillä on rahapolitiikkaan – uusia yrityksiä maalata uhkakuvia? Yrityksiä, jotka tuskin kuitenkaan horjuttavat osakkeiden Buy On Dip -sentimenttiä. Tätä tukee myös mainittu käteisylipaino ja Yhdysvaltojen presidentinvaalin läheisyys – osakeostoista on perinteisesti pidättäydytty ennen vaalituloksen ratkeamista, mutta kestävätkö hermot tällä kertaa?