Blogi
25.11.2016 Allan Eriksén
salkunhoitaja, strategi

Kesäkuussa järjestetyn Britannian EU-jäsenyysäänestyksen tuloksen eli niin sanotun Brexit-shokin jälkeen riskimarkkinat palautuivat yllättävän nopeasti. Yhdysvalloissa osakekurssit tekivät heinäkuussa jopa uusia ennätyksiä. Myös historiallisen alas laskeneet pitkät viitekorot alkoivat loppukesästä hiljalleen nousta euroalueen ja Yhdysvaltojen aiempaa vakaampien talouskasvunäkymien ansiosta.

Britanniassa EU-eron vaikutuksista talouskasvuun on keskusteltu runsaasti. Selvää konsensusta ei ole, sillä asiaan vaikuttavat olennnaisesti eron jälkeisen uuden kauppasopimuksen ehdot (hard brexit / soft brexit). Selvin riskimittari tästä on punta, jonka voimakas devalvoituminen (10–15 % suhteessa euroon) viestii suuresta epävarmuudesta.

Syksyn kuluessa Yhdysvaltain presidentinvaalit alkoivat saada yhä enemmän huomiota. Varsinaisia kurssiliikkeitä ei nähty, koska Hillary Clintonin voittoa pidettiin lähes varmana. Vaalien lähestyminen pikemminkin lukitsi kurssitasot paikoilleen sijoittajien vältellessä päätöksentekoa.

Vaalituloksen valjettua keskiviikkona aamuyöllä 10.11. pörssien avausta ennakoivat futuurimarkkinat reagoivat laskemalla 3–5 %. Kaikkien suureksi yllätykseksi osakekurssit kuitenkin sinnittelivät myyntiaaltoa vastaan ja päätyivät lopulta nousuun. Kuluvalla viikolla Yhdysvaltain keskeiset osakeindeksit testailivat jo uusia ”all time high” -lukemia. Syitä näyttävälle käännökselle on monia: Donald Trumpin yllättävä, sovintoa ja sopua korostanut voitonpuhe, yleinen defensiivinen positioituminen sekä Brexitistä opittu käyttäytymismalli, jossa kurssipudotuksen hyödyntäminen todettiin kannattavaksi.

Lisäksi Trumpin, oletetun altavastaajan, talouspoliittista viestiä oli kenties kuunneltu ennakkoluuloisesti ja vähätellen markkinanäkökulmasta positiivisia tekijöitä, joihin lukeutuvat muun muassa: merkittävät veronalennukset yrityksille, infrastruktuuri-investoinnit ja sääntelyn purku esimerkiksi pankkialalla.

Arviot Trumpin tulevasta talouspolitiikasta ovat nostaneet talouskasvu- ja inflaatio-odotuksia, mikä puolestaan on johtanut oletukseen aiempaa nopeammin kiristyvästä rahapolitiikasta. Tämä on näkynyt pitkien korkojen voimakkaana nousuna. Myös dollari on vahvistunut useita prosentteja.

Aika näyttää, minkälaisiin ratkaisuihin presidentti ja kongressi päätyvät. Markkinat ovat kuitenkin parissa viikossa positioituneet ”Making America Great Again” -talouteen, ostaen pienempiä, Yhdysvaltain sisämarkkinasta riippuvaisia yhtiöitä, pankkeja, lääketeollisuutta, syklisiä teollisuus- ja raaka-aineyhtiöitä ja myyden samaan aikaan suuryhtiöitä sekä korkoherkkien ja defensiivisten toimialojen yhtiöitä.

Vaikka populistin voitto Yhdysvalloissa – ainakin lyhyellä aikavälillä – sai aikaan keskimäärin positiivisia markkinareaktioita, on ennenaikaista päätellä, että populismin nousu Euroopassa olisi sijoittajille vaaratonta. Italian kansanäänestys joulukuussa sekä tulevat vaalit muun muassa Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa pitänevät yllä euroalueen jänniteitä. Lisäksi Euroopan keskuspankin tapa viestittää, milloin ja millä tavalla se aikoo aloittaa valtionlainojen osto-ohjelman (QE) alasajon, voi aiheuttaa volatiliteettiä varsinkin pitkissä koroissa.

Euroopassa pitkään jatkunut käytäntö, jossa EKP:n muovaama erittäin voimakas euroalueen yhteinen rahapoliittinen elvytys on korvannut perinteisen valtiokohtaisen finanssipolitiikan elvytyksineen ja veroalennuksineen, näyttää tulleen tienhaaraan. Brexitin ja Trumpin vaalivoittojen jälkeen populismin uhka läpi Euroopan pakottanee valtiot jälleen ottamaan talouden ohjat entistä tiukemmin omiin käsiinsä antaen paikallisten olosuhteiden ja mielipiteiden vaikuttaa talouspolitiikkaan nykyistä enemmän.

Tämä tarkoittanee löysempää finanssikuria, suurempia budjettialijäämiä ja kiihtyvää velkaantumista. Jos EKP lisäksi vihjailee lainaostojen vähennyksestä, pitkien eurokorkojen suunta lienee edelleen ylöspäin.



12.10.2016 Tomi Jääskö
Sales Trader

Osakemarkkinat ovat olleet jo pidemmän aikaa varsin odottavalla kannalla. Uhkakuvia on yritetty maalailla, mutta käteisylipainojen haltijoiden toivomaa korjausliikettä kohti parempia ostotasoja ei ole saatu aikaan. Toisaalta mitään uutta syytä lisänousullekaan ei ole keksitty, mutta eiköhän se jossain vaiheessa löydy. Euroopan ja Japanin keskuspankit jatkavat tuttua elvyttävää linjaansa ja odotukset Yhdysvaltojen keskuspankin koronnostosta on lykätty aikaisintaan joulukuulle. Atlantin takaiset vaalit näyttävät jo ratkenneen, joten sieltäkään ei saada Brexit-äänestyksen kaltaista minishokkia. Alkava tuloskausi tuskin tuo tullessaan mitään mullistavaa uutta, emmehän ole syyskuussa juuri otsikoita tulosvaroituksista (negatiivisista tai positiivisista) nähneet. Sama kuvio siis jatkuu; osakkeita ostetaan – ei sen vuoksi, että niistä pidetään, vaan koska muita vaihtoehtoja ei ole.

Hyviä ehdokkaita tulevien viikkojen harmonian rikkojiksi ovat öljy, Englannin punta, Deutsche Bank ja euroalueen inflaatioluvut. Jatkuuko osakemarkkinaa tukenut öljyralli? Missä vaiheessa sijoittajat huolestuvat EU-eron hankaluutta peilaavasta punnan sulamisesta, vai huolestuvatko lainkaan? Mihin päädytään viime aikoina edes jonkinlaista markkinaheiluntaa aikaansaaneen ”systeemiriskipankin” suhteen? Onko euroalueen inflaatio todella nousussa ja jos on, mikä vaikutus sillä on rahapolitiikkaan – uusia yrityksiä maalata uhkakuvia? Yrityksiä, jotka tuskin kuitenkaan horjuttavat osakkeiden Buy On Dip -sentimenttiä. Tätä tukee myös mainittu käteisylipaino ja Yhdysvaltojen presidentinvaalin läheisyys – osakeostoista on perinteisesti pidättäydytty ennen vaalituloksen ratkeamista, mutta kestävätkö hermot tällä kertaa?



19.9.2016 Allan Eriksén
salkunhoitaja, strategi

Osakemarkkinat sulattivat varsin lyhyessä ajassa kesäkuisen shokkiuutisen Britannian EU-eroa kannattaneiden voitosta ja kurssit kääntyivät nousuun parin päivän rökityksen jälkeen. Kesä-heinäkuun vaihteessa käynnistynyt positiivinen vire on jatkunut markkinoilla aivan viime päiviin saakka. Nyt paras puhti näyttäisi kuitenkin hiipuneen. Sentimenttiä ovat heikentäneet epävarmuus Yhdysvaltojen keskuspankin, Fedin, tulevien koronnostojen aikataulusta sekä huoli EKP:n odotettua heikommasta sitoutumisesta velkakirjaostojen jatkamiseen nykyisen osto-ohjelman päättyessä maaliskuussa 2017. Näiden tekijöiden seurauksena ennätyksellisen alhaiset pitkät korot ovat olleet lievässä nousussa. Myös Japanissa on alettu kyseenalaistaa maan keskuspankin pitkään jatkuneet massiiviset arvopaperiostot. Korkoliikkeet ovat olleet absoluuttisesti pieniä, mutta eräänlainen merkki keskuspankkiuskon heikkenemisestä.

Osakemarkkinoiden loppukesän suotuisan kehityksen jälkeen volatiliteetti on kääntynyt nousuun. Yhdysvalloissa vielä elokuussa kaikkien aikojen ennätyksiä rikkonut osakemarkkina on korjannut muutamia prosentteja alaspäin. Euroopassa merkittävät osakeindeksit eivät jaksaneet murtaa loppukesän aikana viime talven ja kevään huippuja, minkä seurauksena kurssit ovat viime päivinä laskeneet Yhdysvaltojen vanavedessä.

Viimeaikaisten kurssiliikkeiden taustalla on yhä enemmän poliittiseksi luokiteltavia riskejä. Yhdysvaltojen presidentinvaalitaistelussa ehdokkaat ovat aloittamassa loppukiriä tilanteessa, jossa Hillary Clinton johtaa suoraa äänestystä edelleen niukasti 46,3/43,6. Momentti on kuitenkin Clintonin terveyteen liittyvien kysymysten vuoksi kääntynyt Donald Trumpin puolelle. Osakemarkkina ei ole diskontannut Trumpin mahdollista voittoa, joten hänen siirtymisensä vaalikamppailun johtoon voisi heilutella kursseja.

Euroopassa poliittinen epävarmuus on niin ikään kasvussa. Saksassa Angela Merkelin puolue CDU hävisi Mecklenburgin paikallisvaaleissa yllättäen protestipuolue Alternativ für Deutschlandille, jonka ennustetaan ensi vuoden vaaleissa saavan ensimmäistä kertaa edustuksen liittopäiville. Maahanmuuttopolitiikan lisäksi protestihengen taustalla ovat olleet myös negatiiviset talletuskorot sekä EKP:n velkakirjaostot. Merkel puolueineen joutuneekin jatkossa kuuntelemaan kansan ääntä yhä enemmän, mikä toisaalta pienentää myös EKP:n liikkumavapautta.

Italiassa tuskaillaan pankkisektorin ongelmien ja toisaalta lähestyvän kansanäänestyksen kanssa. Pääministeri Renzi on ilmoittanut eroavansa, jollei kansa anna tukea hänen hallituksensa ajamille uudistuksille. Vaaliennuste on tällä hetkellä 65 % Renziä vastaan. Jos pääministeri tappion kohdatessa lunastaa lupauksensa, Italiaan muodostetaan ilmeisesti virkamieshallitus, jonka aikana kaikki reformihankkeet käytännössä seisahtuvat. Jokerina Rentzi voisi yrittää pankkien pääomittamisoperaatiota, jonka seurauksena tallettajat = äänestäjät välttäisivät tappiot ja Renzi voittaisi äänestyksen.

Kiinan talouden kasvun hidastumisesta on puhuttu jo pidemmän aikaa. Toisin kuin alkuvuonna Kiinan kasvunäkymiin liittyvä epävarmuus ei kuitenkaan ole viime aikoina ollut juuri esillä. Maan johto vakautti talven markkinaturbulenssin seurauksena tilanteen käynnistämällä uudelleen voimakkaan velkavetoisen elvytyksen. Samalla maan johto halusi osoittaa olevansa tilanteen herra ainakin lyhyellä tähtäimellä. Koska uusi viisivuotiskausi uusine johtajineen käynnistyy 2017 lopulla, voisi olettaa ”vakauden säilyttämisen” löytyvän johdon toivelistan kärjestä siirtymäaikana.

Pienenä valopilkkuna voidaan nähdä Suomen talouden kääntyminen orastavaan nousuun. Tunnelmat ovat nousseet synkimmistä tasoista hieman optimisempaan suuntaan. Merkittävää talouskasvua ei Suomessa vieläkään ole näkyvissä, mutta talouden syvin syöksy vaikuttaisi taittuneen. Muun muassa luokituslaitos S&P muutti arviotaan Suomen näkymistä positiivisempaan suuntaan.

Syys- ja lokakuu ovat perinteisesti olleet riskimarkkinoille haastavaa aikaa. Tänäkin vuonna lista mahdollisista epävarmuustekijöistä on kohtuullisen pitkä, ja ne saattavat aiheuttaa markkinoilla korjausliikkeitä. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinat pysyvät kuitenkin houkuttelevina, sillä vaihtoehtoisia sijoituskohteita on vaikea löytää. Nykyisessä matalien korkojen ympäristössä sijoittaja etsivät ennen kaikkea vakaata osinkotuottoa maksavia yhtiöitä salkkuunsa.



11.8.2016 Allan Eriksén
salkunhoitaja, strategi

Sijoitusmarkkinoiden kannalta alkukesän selvästi merkittävin tapahtuma oli 23. kesäkuuta järjestetty kansanäänestys Britannian EU-jäsenyydestä (Brexit). Ennen äänestystä markkinoilla elettiin odottavissa tunnelmissa ja kurssit sahailivat edestakaisin äänestystulosta odotellessa. Äänestystulos, jossa EU-eroa kannattavat saivat enemmistön, oli melkoinen yllätys markkinoille ja kurssipudotus sen seurauksena varsin voimakas.

Myrskyn laannuttua sijoittajat totesivat, ettei asioiden tila lyhyellä aikavälillä juuri muuttunutkaan, vaan mahdolliset negatiiviset talousvaikutukset ilmaantuvat vasta pitkällä viiveellä. Lisäksi keskuspankkien voimakkaan tuen uskotaan todennäköisesti ennaltaehkäisevän pahimmat tulemat. Keskuspankkielvytyksen seurauksena riskitön eurokorkokäyrä on vakiintunut negatiiviseksi aina kymmeneen vuoteen saakka. Yhä laskevat ja jopa negatiiviset korot aiheuttavat painetta siirtää sijoituksia pois korkotuotteista muihin houkuttelevampaa tuottoa tarjoaviin omaisuusluokkiin. Tämä ilmiö on jatkunut Brexitistä huolimatta.

Euroopan osakemarkkinat ovat pääosin korjanneet takaisin Brexitiä edeltäville tasoille. Hämmästyttävintä lienee Britannian omien osakemarkkinoiden, myös kotimarkkinayritysten, selvästi Euroopan keskiarvoa parempi kehitys ja vastaavasti Etelä-Euroopan edelleen heikko kehitys. Voisikin sanoa että Brexit aiheutti toistaiseksi vain volatiliteettipyrähdyksen.

Keskustelu pankkisektorin ongelmaluotoista ja pääomittamistarpeesta etenkin Italiassa on jatkunut kesän yli. Italian pääministeri Renzi yrittikin hyödyntää Brexit-shokkia saadakseen poikkeusluvan tukea maansa pankkeja EU-säädösten vastaisesti veronmaksajien varoin ilman, että pankkien velkakirjasijoittajilta olisi vaadittu uhrauksia. Pankit ovat olleet yksi vuoden heikkoimmista toimialoista Euroopassa. Tosin kurssien toipuminen on nyt myös pankkisektorilla hyvässä vauhdissa.

Euroopan ulkopuolella Yhdysvaltojen osakemarkkina on viime viikkoina lyönyt vanhoja kurssiennätyksiä. Noteeraamisen arvoista on myös kehittyvien markkinoiden (Emerging Markets) pirteys. MSCI EM -indeksillä mitattuna kehittyvien maiden osakemarkkinat ovat vuoden alusta tuottaneet noin 13 % kehittyneiden markkinoiden vastaavan indeksin jäädessa 4 %:iin.

Nyt tarvittaisiin vielä positiivisia yllätyksiä talousdataan sekä tulosennusteisiin johtamaan keskuspankkien säveltämää duurikonserttoa.



22.6.2016 Jarkko Lehtonen
salkunhoitaja, UB Nordic Property -rahasto

Matalat korot yhdistettynä volatiiliin osakemarkkinaan on pitänyt kiinteistösijoitusmarkkinan vireänä rahaston toimialueella Pohjoismaissa kuluvanakin vuonna. Monella osamarkkinalla tehtiin viime vuonna ennätyksiä transaktiovolyymeissa.

Suomessa markkinatoimijoiden raporttien mukaan transaktioita on tehty jopa edellisvuotta enemmän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Samalla sijoituskysyntä on laajentunut yhä opportunistisempiin kohteisiin ja sijainteihin. Muun muassa KTI:n* tuoreiden raporttien mukaan tuottovaatimustasot prime-kohteissa ovat edelleen laskussa myös Helsingin ulkopuolella. Suomen verrokkimaita heikommasta talouskasvusta huolimatta muun muassa Newsec** uskoo, että ulkomaisten sijoittajien mielenkiinto Suomea kohtaan jatkuu. Syynä on yksinkertaisesti se, että Suomen liikekiinteistöjen tuottotasot ovat edelleen korkeammat kuin naapurimaissa. Vuokramarkkinan heikkous sen sijaan asettaa haasteita yksittäisten sijoituspäätösten tekemiselle. Erityisen haastaviksi arvioimme kiinteistökehityshankkeiden näkymät vallitsevassa taloustilanteessa. Pääkaupunkiseudulle on rakentumassa ennätysmäärä uutta liiketilaa vähittäiskaupalle, joka riittänee tyydyttämään toimitilatarpeet vuosiksi eteenpäin.

Norjassa odotukset transaktiovolyymin osalta ovat selvästi alhaisemmat kuluvalle vuodelle, sillä vuonna 2015 myyntejä vauhditti finanssilaitosten muuttumassa olevat vakavaraisuusvaatimukset. Paikalliset markkinatoimijat odottavat toimistojen vuokrien kasvun hidastumisen vaikuttavan rauhoittavasti toimistojen transaktiomarkkinaan, eikä tuottovaateiden odoteta enää laskevan. Norjan kruunun arvo on vaihdellut, mutta merkittävää vahvistumista ei ole tapahtunut.

Ruotsin kiinteistömarkkina on ollut hyvin likvidi jo vuosia, eikä volyymien kasvuun ole juurikaan edellytyksiä. Ruotsin talous käy kuumana ja kaikkien kiinteistöluokkien vajaakäyttöasteet ovat pienenemässä, mikä tukee vuokrien nousua. Tämä yhdistettynä keskuspankin peruskoron laskemiselle helmikuussa lisää mielenkiintoa kiinteistösijoituksiin.

Kesän suurin teema on Iso-Britannian mahdollinen ero EU:sta (”Brexit”). Brexitin vaikutuksia on jonkin verran jo diskontattu sijoitusmarkkinoilla, joten Britannian pysyminen EU:ssa voi saada aikaan positiivisen vaikutuksen paikallisella kiinteistömarkkinalla. Ero voisi vaikuttaa negatiivisesti kaikkiin sijoitusmarkkinoihin. Pohjoismaiden markkinoista Ruotsilla on taipumusta seurata osittain Britannian kiinteistömarkkinaa. Äänestyksellä on siten vaikutus myös rahaston toiminta-alueella.

* Lisätietoa raporteista KTI Kiinteistötieto Oy:n verkkosivuilta »
** Newsec Property Outlook Spring 2016 »