Markkinoilla myrskyää
12.2.2016 Allan Eriksén
salkunhoitaja, strategi

Sijoitusmarkkinoiden heilahtelu on kasvanut merkittävästi kesästä 2015 alkaen ja kärjistynyt alkuvuonna 2016. Lähes kaikki merkittävät osakemarkkinat ovat laskeneet lyhyessä ajassa 10–20 %.

Kurssilaskua ajavat syyt voi jakaa kahteen ryhmään: reaalitalous ja psykologia.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi Kiinan kasvun hidastuminen sekä raaka-aineiden etenkin öljyn hinnanlaskun aiheuttamat ongelmat paitsi alan yrityksille ja pankeille myös raaka-aine- ja öljyntuottajamaille. Pankkisektori kärsii lisäksi keskuspankkien siirtymisestä negatiivisiin talletuskorkoihin ja pitkien ja lyhyiden korkojen eron kaventumisesta. Yrityslainojen korkomarginaalien selvä nousu viestittää luottotappioriskin kasvusta. Markkinoiden tuomio pankeille on alkuvuonna ollut yllättävän kova ja tilanne on saavuttamassa jopa pankkikriisimäisiä piirteitä.

Myös öljysektorin tilanne on pahentunut viime kesän jälkeen, kun toiveet öljyn hinnan kääntymisestä nousuun vuoden lopulla osoittautuivat ennenaikaiseksi. Odotukset alan yritysten selviämisestä vähin naarmuin yli tilapäisen mutta voimakkaan investointilaman vesittyivät, mikä painoi alan osakkeita ja yrityslainoja.

Mikäli maailman talouskasvu hidastuisi merkittävästi, johtaisi se luonnollisesti myös tulosodotusten alenemiseen. Toistaiseksi kasvun voimakkaasta hidastumisesta ei ole selviä merkkejä Kiinaa ja raaka-ainesektoria lukuun ottamatta. Koska Kiinan osuus maailman talouskasvusta on noin 30–40 %, on sen kehityksestä luonnollista olla huolissaan. Asia ei kuitenkaan ole uusi, ja sen olisi pitänyt olla sijoittajien ja analyytikoiden tiedossa ja siten myös arvopapereiden hinnoissa.

Uutta on sen sijaan eräänlainen uskonmenetys Kiinan valtiojohdon erehtymättömyyteen talousasioissa. Ennen kesää 2015 Kiinan ongelmat kuitattiin lännessä toteamalla, että maan johdon ”työkalupakki” on hyvin varustettu ja että sillä pystytään korjaamaan kaikki talouden mahdolliset ongelmat. Kiinan pörssien kesällä 2015 koettu raju heilahtelu ja sen rauhoittamiseksi tarkoitetut länsimaisittain ennenkuulumattomat sääntelykeinot söivät kuitenkin johdon uskottavuutta. Tilannetta pahensi Kiinan valuutan kytkeminen irti dollarista ja pieni devalvaatio elokuussa. Nyt vuoden vaihteessa Kiinan valuutan annettiin taas heiketä aiempaa voimakkaammin, mikä tulkittiin nopeasti uudeksi todisteeksi maan talousongelmien pahenemisesta.

Kurssilaskun toisena syynä voidaan pitää markkinapsykologiaa. Reaalitalouden tunnettujen ja tuntemattomien ongelmien lisäksi markkinoiden rajuun pudotukseen on vaikuttanut myös sijoittajien käytös. Varsinkin Yhdysvalloissa jo vuosia jatkunut osakkeiden vahva nousu alkoi viime vuonna osoittaa hiipumisen merkkejä. Ensin osakeindekseillä oli vaikeuksia saavuttaa uusia huippuja, ja elokuussa nähdyn rajun korjausliikkeen jälkeen markkinan pitkän aikavälin nousutrendi murtui. Syksyn noususta huolimatta markkina ei kyennyt paikkaamaan niin sanottuja teknisiä vaurioita. Tekninen tilanne on pääosin samankaltainen myös muilla osakemarkkinoilla.

Trendin muututtua nousevasta sivusuuntaiseksi sijoittajat reagoivat alentamalla osakepainoa. Myös halukkuus ostaa jo voimakkaasti laskeneita osakkeita on vähentynyt. Huonot uutiset vaikuttavat nyt voimakkaammin osakekursseihin kuin hyvät.

Yhteenvetona voisi sanoa markkinoiden jo hinnoittelevan Kiinan kasvun rajun hidastumisen ja valuutan devalvoitumisen lisäksi aiempaa selvästi heikompaa kasvua ja laskevia tuloksia myös Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Jopa taantuman todennäköisyys on viime viikkojen kurssiliikkeiden seurauksena kasvussa.

Mikä lopullinen tulema on, jää nähtäväksi. Tunnemme kuitenkin sijoittajien taipumuksen ylilyönteihin sekä nousuissa että laskuissa. Toivotaan alkuvuoden myyntiaallon olleen jälleen esimerkki tällaisesta ylilyönnistä.