Ranskan vaalitulos helpotus markkinoille
25.4.2017 Allan Eriksén
salkunhoitaja, strategi

Sijoitusmarkkinoilla viime aikoina kenties eniten epävarmuutta aiheuttaneeseen kysymykseen saatiin vastaus sunnuntaina, kun Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen äänestyskierroksen tulokset selvisivät. Ensimmäiseltä kierrokselta pääsivät jatkoon euro- ja reformimyönteinen Emmanuel Macron sekä populistina ja euroskeptikkona tunnettu Marine Le Pen. Tulos oli melko lailla odotetun kaltainen, mutta Le Penin pelättyä matalampi kannatus yhdessä muiden pudonneiden ehdokkaiden Macronille välittömästi antaman tuen kanssa pienentävät selvästi todennäköisyyttä, että Le Pen kykenisi voittamaan vaalien toisen kierroksen toukokuun 7. päivänä.

Le Penin voittoa oli jo etukäteen pidetty melko epätodennäköisenä, minkä vuoksi markkinat eivät erityisesti yllättyneet vaalien ensimmäisen kierroksen tuloksesta. Voisi sanoa, että moni ostoaikeissa osakemarkkinoita tutkaillut oli presidentinvaalien vuoksi pikemmin lykännyt sijoituspäätöksiään kuin aktiivisesti myynyt osakkeita riskien pienentämiseksi.

Poliittiset riskit pienentyneet Euroopassa

Le Penin mahdollisen voiton pelättiin uhkaavan nimenomaan koko euroaluetta, minkä vuoksi Ranskan pörssin kehitys ei ole alkuvuonna juurikaan poikennut muiden eurooppalaisten osakemarkkinoiden kehityksestä. Vaalituloksen jälkeen useimmat kansainväliset pörssit ovat olleet selvässä nousussa. Vaalitulos vahvistaa osaltaan jo Hollannin vaaleissa maaliskuussa koettua ääripopulismin aallon taittumista ja laskee kohollaan ollutta poliittista riskiä.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että Macronin ilmeisestä voitosta huolimatta laveasti populisteiksi luokiteltavat puolueet saivat vaaleissa kaksi kertaa enemmän ääniä kuin kaksi suurta perinteistä puoluetta yhteensä ja että enemmistö kaikista alun 11 ehdokkaasta ovat EU/euro-skeptikkoja. Epäluulo poliittista järjestelmää ja EU:ta kohtaan ei siis ole poistunut.
Korkomarkkinoiden kannalta tilanne on edelleen melko epäselvä. Toisaalta EKP on toistuvasti korostanut jatkavansa nykyistä ennätyksellisen löysää rahapolitiikkaa vielä pitkään. Tämä näkyy esimerkiksi Euribor-futuurimarkkinoilla, joilla negatiivisten viitekorkojen kauden uskotaan päättyvän vasta vuonna 2019. Myös pitkät viitekorot ovat sitkeästi pysytelleet lähellä nollaa, vaikka keskuspankki on jo vihjaillut lopettavansa niin sanotun lainaosto-ohjelmansa vuoden 2017 jälkeen.

Jos viime syksyn jälkeen selvästi parantuneet uutiset euroalueen talouskasvusta ja normalisoituneet inflaatioluvut saavat jatkoa kesän yli, EKP:llä on edessään melkoinen urakka joutuessaan ohjeistamaan korkomarkkinoita uuteen positiivisten/nousevien korkojen kauteen, ja pyrkiessään samalla ehkäisemään epämiellyttävät markkinaliikkeet. Ranska-epävarmuuden poistuminen ei helpota EKP:n työtä.