Voiko osakemarkkinoiden nousu jatkua edelleen?
26.3.2015 Erkko Uusitalo
salkunhoitaja
UB Omaisuudenhoito

Osakemarkkinoilla on koettu viimeaikoina varsin vahvaa kehitystä. Yhdysvalloissa S&P500-indeksi on kaikkien aikojen huipussaan, Kiinan pörssi (nykyään maailman toiseksi suurin osakemarkkina) viiden vuoden ja Japani viidentoista vuoden huipuissaan. Hitaan talouskasvun vaivaamassa Euroopassakin osakemarkkinat ovat korkeimmalla tasollaan seitsemään vuoteen. Venäjällä pörssi on puolestaan noussut vuodenvaihteesta 16 %, vaikka öljyn hinnan voimakas lasku painaakin talouden näkymiä. Onko kaikki tämä kurssinousu jo vaarallisella pohjalla?

Vastausta on vaikea arvioida, sillä elämme varsin poikkeuksellisia aikoja. Monet keskuspankit ovat ottaneet käyttöön negatiivisen talletuskoron lisätäkseen rahan määrää markkinoilla ja elvyttääkseen taloutta. Myös useiden valtionlainojen korot ovat alle nollan.

Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla on koettu historiallisen voimakas eriytyminen: yhtiöiden tulokset kehittyvät huomattavasti paremmin kuin liikevaihdot. Yritysten liikevaihto suhteessa tuloskuntoon on kehittynyt heikoimmin sitten vuoden 1993. Markkinoiden keskimääräinen PE-luku, eli osakkeen hinta suhteessa tulokseen, ei ole millään lailla hälyttävän korkea, kun se suhteutetaan alhaiseen korkotasoon. Itse asiassa tilanne on jopa päinvastoin. Suhteessa liikevaihtoon markkina-arvot ovat sen sijaan kohonneet todella korkeiksi. Tämä ilmiö on tuttu myös Suomessa: yhtiöt tehostavat toimintojansa muun muassa kuluja karsimalla. Näin tuloskunto säilyy ja jopa paranee, mutta liikevaihdot kehittyvät heikosti. Tällaista elvytyksen polkua voi kulkea vain rajallisen matkan. Entä mitä on luvassa sen jälkeen?

Teorian mukaan: ”osakkeen arvo on tulevien osinkojen diskontattu summa”, jolloin teoreettinen hinta on ääretön, mikäli diskonttauskorko on miinusmerkkinen. Pitäisikö nousun siis jatkua? Vai pitäisikö yrityslainakorkojen nousta? Jonain päivänä korot varmasti taas nousevat, mutta siihen voi mennä aikaa. Kun katsomme Yhdysvaltojen korkotasoja 250 vuoden ajalta, on pitkä korko ajoittain kohonnut yli kymmenen prosentin. Miltähän nykymaailma näyttäisi, jos tämä olisi edessä?

Monet sijoittajat ovat innoissaan EKP:n yrityslainaostojen tuomasta likviditeetistä. Toisaalta on hyvä suhteuttaa asioita; vaikka 1 100 miljardia euroa on melkoinen määrä rahaa, on keskuspankin tase noiden ostojen jälkeen vasta vuoden 2012 tasoilla. Tasehan on kutistunut vuoden 2012 jälkeen merkittävästi. EKP:n elvytys ei siis ole mikään maailmoja mullistava elementti.

Yhteenvetona voi todeta, että sijoittajat ostavat mieluummin osakkeita, kuin joukkolainoja. Esimerkiksi Saksan pörssin, DAXin, PE-luku on 14,6 (laaja DAX), eli E/P* on lähes seitsemän prosenttia. Se kuulostaa edellä mainituista riskeistä huolimatta houkuttavammalta kuin vaikkapa Suomen valtionlainan tarjoama 0,01 %:n korko viideksi vuodeksi.

Osakemarkkinoiden nousun jatkumiselle on siis yhä edellytyksiä. Silloin tällöin markkinoilla koettavat ”minipaniikit” voivat tarjota sijoittajille edelleen hyviä ostotilaisuuksia.

*E/P on PE-luvun käänteisluku, joka kuvaa yhtiön osakekohtaista nettotulosta suhteessa osakekurssiin.