Yhdysvaltojen talouskasvunäkymät vahvistumassa
25.11.2016 Allan Eriksén
salkunhoitaja, strategi

Kesäkuussa järjestetyn Britannian EU-jäsenyysäänestyksen tuloksen eli niin sanotun Brexit-shokin jälkeen riskimarkkinat palautuivat yllättävän nopeasti. Yhdysvalloissa osakekurssit tekivät heinäkuussa jopa uusia ennätyksiä. Myös historiallisen alas laskeneet pitkät viitekorot alkoivat loppukesästä hiljalleen nousta euroalueen ja Yhdysvaltojen aiempaa vakaampien talouskasvunäkymien ansiosta.

Britanniassa EU-eron vaikutuksista talouskasvuun on keskusteltu runsaasti. Selvää konsensusta ei ole, sillä asiaan vaikuttavat olennnaisesti eron jälkeisen uuden kauppasopimuksen ehdot (hard brexit / soft brexit). Selvin riskimittari tästä on punta, jonka voimakas devalvoituminen (10–15 % suhteessa euroon) viestii suuresta epävarmuudesta.

Syksyn kuluessa Yhdysvaltain presidentinvaalit alkoivat saada yhä enemmän huomiota. Varsinaisia kurssiliikkeitä ei nähty, koska Hillary Clintonin voittoa pidettiin lähes varmana. Vaalien lähestyminen pikemminkin lukitsi kurssitasot paikoilleen sijoittajien vältellessä päätöksentekoa.

Vaalituloksen valjettua keskiviikkona aamuyöllä 10.11. pörssien avausta ennakoivat futuurimarkkinat reagoivat laskemalla 3–5 %. Kaikkien suureksi yllätykseksi osakekurssit kuitenkin sinnittelivät myyntiaaltoa vastaan ja päätyivät lopulta nousuun. Kuluvalla viikolla Yhdysvaltain keskeiset osakeindeksit testailivat jo uusia ”all time high” -lukemia. Syitä näyttävälle käännökselle on monia: Donald Trumpin yllättävä, sovintoa ja sopua korostanut voitonpuhe, yleinen defensiivinen positioituminen sekä Brexitistä opittu käyttäytymismalli, jossa kurssipudotuksen hyödyntäminen todettiin kannattavaksi.

Lisäksi Trumpin, oletetun altavastaajan, talouspoliittista viestiä oli kenties kuunneltu ennakkoluuloisesti ja vähätellen markkinanäkökulmasta positiivisia tekijöitä, joihin lukeutuvat muun muassa: merkittävät veronalennukset yrityksille, infrastruktuuri-investoinnit ja sääntelyn purku esimerkiksi pankkialalla.

Arviot Trumpin tulevasta talouspolitiikasta ovat nostaneet talouskasvu- ja inflaatio-odotuksia, mikä puolestaan on johtanut oletukseen aiempaa nopeammin kiristyvästä rahapolitiikasta. Tämä on näkynyt pitkien korkojen voimakkaana nousuna. Myös dollari on vahvistunut useita prosentteja.

Aika näyttää, minkälaisiin ratkaisuihin presidentti ja kongressi päätyvät. Markkinat ovat kuitenkin parissa viikossa positioituneet ”Making America Great Again” -talouteen, ostaen pienempiä, Yhdysvaltain sisämarkkinasta riippuvaisia yhtiöitä, pankkeja, lääketeollisuutta, syklisiä teollisuus- ja raaka-aineyhtiöitä ja myyden samaan aikaan suuryhtiöitä sekä korkoherkkien ja defensiivisten toimialojen yhtiöitä.

Vaikka populistin voitto Yhdysvalloissa – ainakin lyhyellä aikavälillä – sai aikaan keskimäärin positiivisia markkinareaktioita, on ennenaikaista päätellä, että populismin nousu Euroopassa olisi sijoittajille vaaratonta. Italian kansanäänestys joulukuussa sekä tulevat vaalit muun muassa Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa pitänevät yllä euroalueen jänniteitä. Lisäksi Euroopan keskuspankin tapa viestittää, milloin ja millä tavalla se aikoo aloittaa valtionlainojen osto-ohjelman (QE) alasajon, voi aiheuttaa volatiliteettiä varsinkin pitkissä koroissa.

Euroopassa pitkään jatkunut käytäntö, jossa EKP:n muovaama erittäin voimakas euroalueen yhteinen rahapoliittinen elvytys on korvannut perinteisen valtiokohtaisen finanssipolitiikan elvytyksineen ja veroalennuksineen, näyttää tulleen tienhaaraan. Brexitin ja Trumpin vaalivoittojen jälkeen populismin uhka läpi Euroopan pakottanee valtiot jälleen ottamaan talouden ohjat entistä tiukemmin omiin käsiinsä antaen paikallisten olosuhteiden ja mielipiteiden vaikuttaa talouspolitiikkaan nykyistä enemmän.

Tämä tarkoittanee löysempää finanssikuria, suurempia budjettialijäämiä ja kiihtyvää velkaantumista. Jos EKP lisäksi vihjailee lainaostojen vähennyksestä, pitkien eurokorkojen suunta lienee edelleen ylöspäin.