Uutisnurkka
12.4.2018 Allan Eriksén
sijoitusjohtaja, strategi

Vuosi 2018 alkoi samoissa vahvoissa tunnelmissa mihin edellinen vuosi päättyi. Tammikuussa osakemarkkinat olivat paikoitellen jopa 10 %:n nousussa. Jo ennestään korkealla olleet globaalit talousindikaattorit kipusivat lisää viestien teollisuuden ja kuluttajien optimismista.

Hyvän talouskehityksen seurauksena tulosennusteita on korotettu Yhdysvalloissa keväästä 2016 alkaen. Syksyllä 2017 toteutetun verouudistuksen seurauksena tulosennusteisiin on vielä tullut roima lisäkorotus, jonka seurauksena esimerkiksi SP 500 -indeksiin kuuluvien yhtiöiden tulosten uskotaan tänä vuonna kasvavan yli 20 % edellisvuoteen verrattuna.

Kuvaavaa sijoittajien innostukselle on, että voittojen ennustetusta roimasta kasvusta huolimatta markkinan voittokertoimet (P/E) ovat viime vuosina kohonneet osakkeiden ripeän nousun seurauksena tuloksia nopeammin.

Tammikuun lopussa osakemarkkina alkoi osoittaa väsymyksen merkkejä hyvän uutisvirran näkyessä jo hinnoittelussa. Ison nousun jäljiltä myös korjaus oli merkittävä. Osakeindeksit laskivat paikoitellen yli 10 % tammikuun huipuista. Helmikuun alun pohjakosketuksesta lähtien markkina on sahaillut levottomasti kykenemättä päättämään, haluaako se laskea lisää vai jatkaa kohti uusia huippuja.

Kuin varkain, keskellä hyvää uutisvirtaa käynnistynyt raju korjaus herätti paljon ihmettelyä. Aluksi syntipukiksi nimettiin johdannaismarkkina, jolla liian moni sijoittaja oli pitkään jatkuneen rauhallisen jakson aikana positioitunut rauhallisuuden jatkumisen puolesta ja joutui nyt pakon edessä myymään osakkeita.

Presidentti Trumpin kauppapolitiikkaan kohdistuvat radikaalit tulliehdotukset ja muu holtittomuus ovat ilmeisesti myös, aiemmasta poiketen, alkaneet hermostuttaa sijoittajia.

Alati parantuneen taloustilanteen seurauksena jo pitkään rahapolitiikkaa kiristänyt Yhdysvaltain keskuspankki, Fed, indikoi viime kokouksessaan markkinakuohunnasta huolimatta jatkavansa ohjauskoron nostoja ja tarvittaessa jopa nopeuttavansa niitä. Markkina hinnoittelee tällä hetkellä ohjauskoron (1,69 %) nousevan tänä vuonna vain hieman yli 2 %:iin, ja asettuvan pitkässä juoksussa noin 3 %:iin. Tämän seurauksena ero pitkien ja lyhyiden USD-korkojen välillä on talouskasvunäkymät huomioiden yllättävän pieni. Tätä pidetään yleensä merkkinä kasvun heikkenemisestä.

Yhdysvalloissa korko- ja osakemarkkinat hinnoittelevat siten hieman erilaista tulemaa – korot talouden hidastumista ja maltillista inflaatiota, tulosennusteet ja osakkeet puolestaan hyvänä jatkuvaa kasvua. Alkuvuonna koettu kurssiliike kuvaa ehkä juuri tätä epävarmuutta.

Miten käy Euroopan?

Euroopassa keskuspankki (EKP) alkoi vuoden 2017 kuluessa vähentää velkakirjaostojaan (QE) ja on indikoinut ostojen loppuvan kokonaan syyskuussa 2018. Tästä huolimatta ennätyksellisen matalat pitkät eurokorot eivät ole erityisemmin nousseet, ja korkoero euron ja dollarin välillä on entisestään kasvanut. Tämän tulisi tukea dollarin ulkoista arvoa, mutta dollari on kuitenkin jämähtänyt heikoimmalle tasolleen suhteessa euroon yli kolmeen vuoteen.

Euroopassa myös talouden indikaattorit ovat alkaneet osoittaa heikkenemisen merkkejä ja pörssikehitys on ollut muun muassa Yhdysvaltoja heikompaa. Lisäksi poliittinen kehitys herättää kysymyksiä. Brexit on edelleen melko lailla auki, Italiassa populistiset puolueet saivat enemmistön parlamenttivaaleissa, Ranskassa presidentti Macronin uudistuksia vastaan lakkoillaan laajasti, ja vaikka Saksaan lopulta saatiin hallitus muodostettua, ei liittokansleri Merkelin asema ole yhtä vahva kuin aiemmin. Toiveet euroaluetta vahvistavista suuren linjan budjetti- ja pankkiuudistuksista ovat siten ilmeisen ylimitoitettuja.

EKP:n näkökulmasta tilanne on vähintäänkin haastava – talletuskorko on yhä -0,40 % ja QE-rahanpaino-ohjelma on edelleen käynnissä. Rahapolitiikka on siten voimakkaan elvyttävää, vaikka suhdanne on ollut erittäin vahva. Jos talousindikaattoreissa havaittava orastava heikentyminen osoittautuu todeksi, EKP joutuisi nykyohjeistuksellaan kiristämään rahapolitiikkaa suhdanteen jo laskiessa. On siis mahdollista, että EKP:n kannalta ”juna meni jo”, ja keskuspankki voikin taas keskittyä rahan painamiseen Italian valtionlainojen tukemiseksi.



5.4.2018 Inka Noramaa
johtaja, johtoryhmän jäsen

United Bankersillä on mielenkiintoinen yhtiötarina. Se kertoo yhtiöstä, joka on pystynyt kasvamaan ja kehittymään vuosien varrella muuttuvassa toimintaympäristössä. UB:n toimintahistoria on jo yli kolmenkymmenen vuoden mittainen. Siihen mahtuu niin noususuhdanteita ja pörssibuumeja kuin taantumia ja finanssikriisejä. Kaikesta on selvitty ja myös opittu. Oma urani UB:lla alkoi syyskuussa 2000, lähes 18 vuotta sitten – juuri sopivasti teknokuplan puhjetessa markkinoilla. Uran alku olikin kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista.

Kasvun edistäminen innostaa

UB:n voimakkain kasvu on ajoittunut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden ajanjaksolle. Osana yhtiön kasvustrategiaa toteutettiin listautuminen First Northiin marraskuussa 2014. Listautumisprojekti on ehdottomasti yksi UB-urani kohokohdista. Töitä tehtiin välillä kellon ympäri ja viikonloppuisinkin. Innostava päämäärä ja hankkeeseen osallistuneiden loistava yhteishenki tekivät kuitenkin listautumisprojektista ikimuistoisen.

Listautumisen lisäksi olen viime vuosina päässyt osallistumaan todella mielenkiintoisiin kehityshankkeisiin erityisesti UB:n digitaalisten palvelujen parissa. Järjestelmäkehitys ja verkkopalveluiden parantaminen ovat liiketoiminnan elinehto monessakin mielessä. UB tavoittelee kasvustrategiansa mukaisesti merkittävää lisäystä asiakasmääriinsä. Ilman automatisoituja prosesseja tämä olisi luonnollisesti paljon työläämpää. Asiakkaaksi rekisteröityminen ja merkinnät onnistuvat nykyään vaivattomasti verkossa. Myös raportointi tapahtuu pääosin sähköisesti OmaUB-palvelun kautta.

Toisaalta myös jatkuvasti lisääntynyt sääntely finanssialalla luo omat vaatimuksensa järjestelmäkehitykselle ja verkkopalveluille. Asiakkailta joudutaan kysymään sääntelyn johdosta entistä tarkempia taustatietoja, ja toisaalta asiakkaalle suositeltavien tuotteiden ja palveluiden tulee sopia asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Viimeisimpänä joskaan ei vähäisimpänä kehityksen ajurina on mainittava yleinen digitalisaatiotrendi. Lähes palvelusta riippumatta verkkopalvelut tai digitaalinen ostoskanava ovat yleensä ainakin jossain vaiheessa osa päätöksenteko- tai hankintaprosessia. Palveluiden vieminen verkkoon mahdollistaa asiakkaalle myös kullekin asiakkaalle sopivan asioimisajankohdan valinnan.

Kehitystyö on ollut erittäin motivoivaa kaltaiselleni helposti innostuvalle ja päämäärätietoiselle ihmiselle. Verkkopalveluiden kehittämisessä kiehtovaa on nähdä ne teknistä toteutusta syvällisemmin. Miten palvelut parantavat asiakaskokemusta, minkälaiset ominaisuudet ovat asiakkaan kannalta toivottavia ja tarpeellisia sekä kuinka yhtiömme arvot välittyvät tai laadukas asiakaskohtaaminen toteutuu digitaalisessa kanavassa.

Tulevaisuus rakentuu vankalle perustalle

Yrityksen kasvaessa on tärkeää muistaa, mistä olemme tulossa ja mille arvoille yhtiömme liiketoiminta rakentuu. Arvostan erittäin korkealle perustajaosakkaitamme Rasmus Finnilää ja Johan Linderiä, joiden ansiosta meillä on perustuksiltaan vahva ja vakaa yhtiö, jonka arvopohjaan on helppo sitoutua. Toimintaamme on läpi vuosien ohjannut asiakkaiden menestyksen puolesta työskentely, hyvästä maineesta kiinni pitäminen ja rohkeus kehittää uusia asioita. Rakennamme yhtiötä edelleen innostuneen ja yrittäjähenkisen työyhteisön voimin. Uskon, että tämä positiivisuus välittyy myös asiakkaille.

Inka Noramaa nimitettiin johtoryhmän jäseneksi 27.2.2018.



22.3.2018 Juhani Toivonen
omaisuudenhoitaja

Vuosi 2018 alkoi vähintään yhtä positiivisissa merkeissä kuin mihin vuosi 2017 päättyi. Osakemarkkinoiden kehitys oli tammikuussa vahvaa. Keskimäärin maailman osakemarkkinoiden indeksit nousivat 2,0 % (MSCI World -indeksi euroina). Helmikuussa suunta muuttui ja osakemarkkinoilla nähtiin terävä liike alaspäin. Helsingissäkin kurssit laskivat tammikuun korkeimmasta tasosta helmikuun matalimpaan tasoon yhteensä 4,7 % (OMX25 -indeksi).

Osakemarkkinoiden viimeaikainen kehitys on ollut sektorikohtaisesti epätasaista; nousun veturina on toiminut varsinkin teknologiasektori niin länsimaissa kuin kehittyvillä markkinoillakin. Teknologiasektorin paino onkin noussut esimerkiksi S&P 500 -indeksissä yli 25 %:n. Näin merkittävä sektorin indeksipaino on ollut viimeksi vuosina 2000–2001. Painon kasvua ovat vauhdittaneet varsinkin muutama iso teknologia-alan yhtiö kuten Facebook, Amazon, Netflix ja Google (nykyinen Alphabet), joiden keskimääräinen kurssimuutos on ollut 25 % tämän vuoden alusta lukien (20.3.2018). Myös kehittyvillä markkinoilla indeksiprofiilit ovat vähitellen muuttuneet teknologiapainotteisiksi, kun taas materiaali- ja energiasektorien painot ovat laskeneet. Kehittyvillä markkinoilla suurimmat yhtiöt eivät enää ole pelkästään isoja öljy- tai kaivosyhtiötä, vaan entistä useammin teknologiayhtiöitä, kuten Tencent, Alibaba, Infosys, Baidu ja JD.com.

Osakemarkkinoiden kehitys epäyhtenäistä

Tuotoltaan paras ja huonoin sektori ovat kuluvana vuonna samoja kuin viime vuonna. Viime vuoden paras oli teknologiasektori 21,7 %:n nousulla. Kehitys on jatkunut tänäkin vuonna hyvänä 5,8 %:n nousulla. Teknologia-alan ja varsinkin suurten internet-yhtiöiden liiketoiminta on kehittynyt erittäin myönteisesti viime vuosien aikana. Osakekurssit ovat nousseet yhtiöiden voimakkaan tuloskasvun tahdissa. Toki pitkään jatkunut liiketoiminnan ja tulosten kasvu on rohkaissut sijoittajia arvioimaan tulevaa kasvua jopa historiallista kehitystä positiivisemmaksi. Tämä on näkynyt sektorin arvostustasojen nousussa sekä osakekurssien tuloskasvua selvästi voimakkaampana nousuna.

Heikoin sektori oli viime vuonna energia 8,4 %:n laskulla. Kurssilasku on jatkunut myös tänä vuonna. Maaliskuun 20. päivään mennessä energiasektori on laskenut 7,1 %. Tämä siitä huolimatta, että öljyn (Brent) maailmanmarkkinahinta on noussut tänä vuonna 2 % ja viime vuonnakin 17,7 %. Lisäksi energiasektorin tulosennusteita on hienokseltaan nostettu tälle ja ensi vuodelle viimeisen neljän viikon aikana. Yksi syy heikkoon kehitykseen saattaa olla energiasektorin osakkeiden niin sanotun portfoliokysynnän lasku. Monet suuret sijoittajat, kuten Norjan valtion öljyrahasto, ovat ilmoittaneet aikovansa luopua omistuksistaan, jotka ovat sidoksissa öljy- ja kaasuteollisuuteen.

Teknovetoista nousua mailman pörsseissä

Odotukset keskuspankkien rahapoliittisen elvytyksen päättymisestä ja ohjauskorkojen nostamisesta selittävät korkoherkkien toimialojen heikkoa kehitystä. Perinteisesti näitä sektoreita ovat olleet yhdyskuntapalvelut, kiinteistöt, päivittäistavarat ja telepalvelut.

Osakemarkkinoiden nousu on toteutunut varsin hajanaisesti ja sektoreiden kehitys on ollut voimakkaasti toisistaan poikkeavaa. Sijoittajan kannalta eri sijoitusinstrumenttien, tai tässä tapauksessa sektoreiden, välinen heikko yhteisvaihtelu luo toisaalta mahdollisuuden saada hajautushyötyä sijoitussalkkuun. Hajautushyöty tarkoittaa käytännössä sitä, että salkun riski pienenee enemmän kuin odotettu tuotto.

Osakemarkkinoiden nousun jatkuessa on tyypillistä, että salkun koostumus keskittyy syystä tai toisesta. Passiivisessa salkussa hyvin kehittyneiden instrumenttien paino nousee automaattisesti, ja toisaalta vaatii kurinalaista salkunhoitoa pitää kiinni kohteista, joiden kehitys on ollut viime aikoina heikkoa.

Viimeistään suhdanteen kääntyessä ja osakemarkkinoiden suunnan vaihtuessa hajauttamisen merkitys korostuu. Pitkäjänteinen sijoittaja huolehtii salkkunsa koostumuksesta, tasapainottaa sitä ajoittain ja katsoo yli suhdanteen.



25.1.2018 Allan Eriksén
sijoitusjohtaja, strategi

Sijoitusvuosi 2017 osoittautui hyvin erilaiseksi kuin miltä se alkuvuonna näytti. Takana oli edellisen vuoden Brexit-shokki sekä Trumpin yllättävä vaalivoitto. Lisäksi keväällä 2017 odotettavissa olleet vaalit Hollannissa ja Ranskassa pitivät talousennustajat varuillaan varsinkin Euroopassa.

Pörssikurssit olivat tosin olleet nousussa jo joulukuusta 2016 lähtien niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, jossa kurssinousu käynnistyi presidentinvaalien jälkeen. Euroopan vaalien alla nousu hieman loiveni, mutta ostajat palasivat markkinoille Emmanuel Macronin varmistettua voiton Ranskan presidentinvaaleissa huhtikuussa.

Myös Euroopassa yleinen luottamus talouteen parani voimakkaasti poliittisten riskien hälvettyä. Kesän ja syksyn kuluessa teollisuuden ja kuluttajien luottamusta mittaavat indikaattorit nousivat kohisten ja talouskasvuennusteet niiden perässä.

Yllättäen kasvupyrähdys oli havaittavissa kaikissa maanosissa, ja pörssikurssit olivat globaalisti selvässä nousussa.

MSCI World -indeksi nousi 18 % vuoden 2017 aikana. Indeksi kattaa kaikki tärkeimmät kehittyneiden maiden osakemarkkinat. Yhdysvalloissa markkina-arvoltaan viidensadan suurimman pörssiyhtiön kehitystä kuvaava S&P 500 -indeksi nousi niin ikään 18 %. Euroopan osakemarkkinoita kuvaava yleisindeksi Stoxx 600 päätyi noin 8 %:n nousuun. Suomessa osakkeiden keskimääräinen kurssimuutos HEXP-indeksillä mitattuna oli puolestaan 6 %.
Eräs suurimpia yllätyksiä vuonna 2017 oli Yhdysvaltain dollarin heikkous suhteessa euroon. Dollarin arvo laski lähes 15 % suhteessa euroon. Euron vahvuus on toki kasvattanut Yhdysvaltoihin matkustavien eurooppalaisten ostovoimaa. Vastaavasti dollarin heikentyminen on syönyt ikävällä tavalla globaalin sijoitussalkun haltijoiden euromääräisiä tuottoja.

Esimerkiksi S&P 500 -indeksin dollareissa mitattu noin 18 %:n nousu jää euromääräisenä vajaaseen 4 %:iin.

Toinen merkittävä trendi oli kehittyvien markkinoiden (EM) selvästi kehittyneitä maita (DM) parempi kurssikehitys. Edellisen viiden vuoden heikon EM-kurssikehityksen myötä kehittyvien ja kehittyneiden markkinoiden välinen arvostusero oli kasvanut ennätyksellisen suureksi. Tämän seurauksena ja heikon dollarin tukemana sijoittajat olivat valmiita kasvattamaan alipainossa olleiden EM-sijoitusten osuutta. EM-vahvuus näkyi sekä osake- että korkosijoituksissa.

MSCI EM -indeksin muutos paikallisvaluutoissa oli peräti +34 %. Euroina tämäkin latistuu 17 %:iin.

Korkojen nousua näkyvissä

Yhdysvalloissa talouden sykli on ollut selvästi Eurooppaa edellä ja siellä keskuspankki on alkanut kiristää rahapolitiikkaansa jo pari vuotta sitten. Rahapolitiikan kiristämistä toteutettiin ensin lopettamalla velkakirjaostot ja sitten nostamalla ohjauskorkoa useita kertoja. Euroopassa keskuspankki on myös hiljalleen valmistellut markkinoita tuleviin korkomuutoksiin ilmoittamalla ajavansa velkakirjojen ostot alas vuoden 2018 aikana. Toisaalta EKP on samalla vakuuttanut pitävänsä lyhyet korot ennallaan vielä pitkään.

Euroopan talouskasvu, työllisyys ja luottamusindikaattorit ovat nyt korkeimmillaan sitten finanssikriisin ja niiden kasvu kiihtyy edelleen. Myös deflaatiouhasta on päästy eroon jo jonkin aikaa sitten. Tästä johtuen olisi yllättävää, jos EKP pitäytyisi vielä pitkään nykyisessä, taantumaoloihin mukautetussa rahapolitiikassaan.

Futuurimarkkina hinnoittelee tällä hetkellä kolmen kuukauden euriborin nousevan positiiviseksi vasta elokuussa 2019, ja esimerkiksi viiden vuoden euroviitekorko (swap) on edelleen vain 0,37 %. Ei siis vaadi kovin suurta rohkeutta esittää, että riski eurokorkojen oletettua nopeammalle nousulle on merkittävä.



25.1.2018 United Bankers