Uutisnurkka
15.6.2018 Kari Kangas
Salkunhoitaja

Metsärahaston salkunhoitajan tehtäväkenttä eroaa melkoisesti perinteisen osakerahaston salkunhoitajan työstä. Siinä missä osakkeilla kauppaa käyvän salkunhoitajan työpäivä kuluu pääosin tietokoneen ääressä työskennellessä ja markkinoita seuratessa, metsärahaston salkunhoitaja viettää merkittävän osan työajastaan toimiston ulkopuolella. Metsäsalkunhoitajan keskeisiin tehtäviin kuuluu muun muassa ostettavien metsäkiinteistöjen etsiminen ja niiden arvonmäärityksestä vastaaminen. Näitä töitä varten salkunhoitaja menee kirjaimellisesti metsään.

Mihin asioihin kiinnität huomiota, kun käyt paikan päällä tutustumassa ostettavaan metsätilaan?

”Aivan ensimmäisenä vertaan luonnollisesti puuston määrää ja tukkiosuutta suhteessa ilmoitettuihin. Sen jälkeen arvioin yleisesti pituuskasvut, puuston laadun sekä puunkorjuuolosuhteet, joihin kuuluvat esimerkiksi, tiestö, vesistö ja maanpinnan kantavuus. Tämä vaikuttaa siihen voidaanko puustoa korjata myös kesällä ja kelirikon aikaan vai ainoastaan talvella.”

Mikä metsässä kiehtoo?

”Työn lisäksi metsä on minulle tärkeä asia myös vapaa-ajalla. Itse asiassa kiinnostukseni metsään heräsi jo nuorella iällä. Ensimmäinen kesätyöni pikkupoikana oli taimien istutusta ja metsän kylvöä. Nykyäänkin lähden mielelläni metsään raivaus- tai moottorisaha kourassa. Tuntuu palkitsevalta nähdä työnsä jälki, esimerkiksi harvennuksen jälkeen puut näteissä pinoissa.”

Mikä tekee metsästä hyvän sijoituskohteen?

”Metsä on tuttu ja läheinen asia suurimmalle osalle suomalaisista. Suomen metsistä merkittävä osa, noin 60 %, on yksityisessä omistuksessa ja Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa. Metsäsijoittamisen suosio on selvässä kasvussa. Suoran metsäomistuksen lisäksi metsään voi sijoittaa myös yhteismetsien kautta. Nykyään yhä useampi valitsee kuitenkin vaihtoehdoksi rahaston, jonka kautta sijoittaja pääsee verrattain pienellä pääomalla mukaan hyvin hajautettuun ja ammattimaisesti hoidettuun metsäsalkkuun.

Metsä on konkreettinen sijoituskohde ja tuntuu siksi turvalliselta vaihtoehdolta etenkin yksityissijoittajasta. Historiallisesti tarkasteltuna metsä onkin hyvin vakaa sijoituskohde. Metsän hinta ei juurikaan vaihtele ja puun kysyntä on varsin vakaata. Metsä tarjoaakin sijoittajalle hyvän hajautuskohteen, sillä metsän arvonkehitys ei juurikaan korreloi osake- ja korkomarkkinoiden kanssa.”

Mikä on metsän ja puun tulevaisuus?

Suomen metsäteollisuus on rakentanut viime vuosina paljon uutta teollisuus- ja tehdaskapasiteettia. Investoinneista merkittävin on Metsä Boardin biotuotetehdas Äänekoskella. Investoinnit vahvistavat puun kysyntänäkymiä tulevina vuosina. Puun käyttöä voidaan lisätä entisestään muun muassa bioenergialähteenä ja biojalosteissa sekä puurakentamisessa ja puutuoteteollisuudessa.

Puuta myös käytetään nykyään entistä laajemmin ja puusta tehdään koko ajan uusia tuotteita. Esimerkiksi sellu on yksi nykyajan monipuolisimmista tuotteista. Metsämiehen päällä oleva ruutupaita voi tulevaisuudessa hyvin olla peräisin suomalaisesta metsästä. Puu on myös merkittävä vientituote ja suomalaisen puun kauneus tunnistetaan maailmalla; esimerkkinä vaalea kuusilauta, josta kiinalaiset valmistavat huonekaluja lastenhuoneisiin. Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää ehkä valoisammalta kuin koskaan.

Salkunhoitaja Kari Kangas on Yli-Torniolta kotoisin oleva maatalous- ja metsätieteiden tohtori sekä ekonomisti. Hän on aloittanut työuransa tutkijana ja opettajana Joensuun yliopistossa. Tämän jälkeen hän työskenteli YK:n palveluksessa Genevessä ja New Yorkissa ensin ekonomistina ja sen jälkeen metsäpoliittisena neuvonantajana YK:n metsäfoorumilla. Karin kansainvälinen työura jatkui Stora Enson palveluksessa Venäjällä. Ulkomaan työtehtävissä Kari toimi kaikkiaan yli vuosikymmenen. Suomeen palattuaan Kari on työskennellyt erilaisissa metsätalouden asiantuntijatehtävissä. UB:lle Kari tuli vuonna 2015 perustamaan Erikoissijoitusrahasto UB Metsää, jonka salkunhoitajana hän tällä hetkellä toimii.



31.5.2018 Juhani Toivonen
omaisuudenhoitaja

Alkuvuoden kurssikehitys (28.5.2018 saakka) maailman osakemarkkinoilla on ollut kokonaisuutena tarkastellen positiivista, ja miksi ei olisi ollut, sillä matala korkotaso yhdistettynä yritysten tuloskasvuun on osakemarkkinoiden kannalta optimaalinen tilanne. Keskuspankkien edelleen ylläpitämä elvyttävä rahapolitiikka on pitänyt korot matalalla tasolla, joskin esimerkiksi USA:n valtionlainojen korot ovat nousseet kaikkein alhaisimmilta tasoiltaan. Osakesijoittajan salkun tuotto on todennäköisesti jäänyt kuitenkin vaatimattomaksi, mikäli teknologiaosakkeiden paino portfoliossa on ollut pieni.

Salkun hajauttaminen kansainvälisesti oman valuutta-alueen ulkopuolelle tuo salkun tuotonvaihteluun uuden komponentin: valuuttakurssivaihtelun. Japanin pörssistä osakkeita ostetaan jeneillä, Lontoossa punnilla ja niin edelleen. Viimeistään siinä vaiheessa, kun sijoitus realisoidaan ja valuutta vaihdetaan takaisin euroiksi, valuuttakurssivaikutus konkretisoituu. Kuluvan vuoden alussa eurot dollareiksi vaihtanut ja jenkkiosakkeita ostanut sijoittaja on saanut euroilleen vastinetta myös vahvistuneen dollarin myötä. Valuuttakurssien muutoksilla on lisäksi epäsuoria vaikutuksia yhtiöiden kannattavuuteen ja siten osakekurssien kehitykseen. Yleisesti ottaen voi todeta, että yhtiön hintakilpailukyky paranee, kun sen tuotteiden valmistus ja myynti toteutuu eri valuutoissa ja myyntivaluutta vahvistuu suhteessa valmistusmaan valuuttaan. Perinteisesti Saksan pörssin koostumusta on pidetty ”vientivetoisena”, ja siellä on paljon yhtiöitä, jotka vievät tuotteitaan euroalueen ulkopuolelle. Lähtökohtaisesti euron heikkeneminen on eduksi tällaisille yhtiöille. Tyypillistä kuitenkin on, että yhtiöt suojaavat kassavirtansa eri valuutoissa, joten sijoittajan voi olla melko vaikea hyötyä näistä epäsuorista valuuttakurssivaikutuksista.

Muiden valuuttojen vahvistumisesta lisätuottoa eurosijoittajalle

Eurosijoittajan näkökulmasta valuuttakurssimuutokset ovat pääsääntöisesti tuoneet alkuvuonna lisätuottoa vieraiden valuuttojen vahvistumisen ansiosta. MSCI World -indeksi on tarjonnut eurosijoittajalle 4,4 % nousun vuoden alusta lukien, kun USD-määräisenä indeksimuutos on vain 0,2 %. Tässä indeksissä maailman osakemarkkinat ovat edustettuina niiden markkina-arvojen mukaisesti painotettuna ja suurimmat yksittäiset maat ovat Yhdysvallat 59,2 %:n painolla, Japani 9,1 %:n painolla ja Iso-Britannia 6,4 %:n painolla. Yhdysvaltain osakemarkkinoita laajasti kuvaava S&P 500 -indeksi on noussut kuluvan vuoden aikana 4,7 % (euromääräisenä), kun taas Nasdaq on noussut peräti 11,0 %. Toisaalta paikallisessa valuutassa (USD) tuotot jäävät jonkin verran vaatimattomammiksi S&P 500 indeksin tuoton ollessa +1,8 % ja Nasdaqin +7,7 %. Myös Japanin osakemarkkinat ovat olleet eurosijoittajalle tuottoisa kohde alkuvuonna – tosin jenin vahvistumisen ansiosta. Nikkei-indeksi on noussut eurosijoittajan näkökulmasta 4,9 %, mutta paikallisessa valuutassa mitattuna indeksi on laskenut 1,5 %.

Alkuvuoden heikoin alue on ollut Eurooppa, jossa osakemarkkinat ovat keskimäärin olleet laskussa kuluvan vuoden aikana. Stoxx 600 -indeksi, jossa mukana 600 suurinta yhtiötä ympäri Euroopan, on laskenut tähän päivään (28.5.2018) mennessä -0,1 % vuoden alusta. Toisaalta Euroopassakin kehitys on ollut kirjavaa; siinä missä Euroopan suurin osakemarkkina Iso-Britannia on noussut 2,2 %, on neljänneksi suurin osakemarkkina Sveitsi puolestaan laskenut 5,3 %. Toisaalta vahvistunut Sveitsin frangi on hieman kompensoinut huonoa indeksin kehitystä, sillä frangi on vahvistunut suhteessa euroon alkuvuoden aikana 0,9 %. Englannin punta on vahvistunut enemmän, noin 1,4 %, joten Iso-Britannian osakemarkkinoiden osalta eurosijoittajan saama laskennallinen kokonaistuotto muodostuu pääosin valuutan vahvistumisesta. Suomen osakemarkkinat (OMX 25 -indeksi) ovat olleet alkuvuonna yksi Euroopan tuottavimmista 9,7 % kurssikehityksellä.

Kehittyvillä markkinoilla osakkeet ovat keskimäärin hieman nousseet. Esimerkiksi MSCI Emerging Markets EEM -indeksi on noussut 1,2 %. Tämän indeksin painavin komponentti Kiina on laskenut 0,5 % mutta toisaalta seuraavaksi painavimmat Etelä-Korea ja Taiwan ovat nousseet 2,7 % ja 5,5 %.

Teknologia nousussa, telekommunikaatio ja päivittäistavarat laskussa

Maailman osakemarkkinoiden kehitys on ollut myös sektorikohtaisesti eriytynyttä. Siinä missä teknologiasektori on noussut 12,9 %, on heikoin sektori, telekommunikaatio, laskenut 6,6 %. Myös markkina-arvoltaan suurin sektori eli finanssisektori on sekin pakkasella vuoden alusta lukien joskin vain 0,1 %.

Miksi maailman osakemarkkinat ovat nousseet alkuvuoden aikana? Siihen tarjotaan monenlaisia vastauksia, ja itsekin yritin selittää osakekurssien nousua matalalla korkotasolla ja yritysten tuloskasvulla. Jos näin olisi tilanne, miksi sitten Saksan tai Espanjan osakemarkkinat ovat laskeneet alkuvuoden aikana?

Eroja selittävät tekijät maiden ja sektoreiden välillä löytyvät, kun mennään syvemmälle pörssien koostumukseen ja aina yhtiökohtaisiin tekijöihin saakka. Perinteisesti monet kehittyvien markkinoiden kansantalouksista ja pörsseistä liikkuvat raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen tahtiin. Alkuvuonna suuret teknologiayhtiöt Apple, Alphabet, Microsoft, Facebook, Alibaba, Tencent ja Samsung ovat nousseet voimakkaasti ja myötävaikuttaneet siten teknologiaindeksien positiiviseen kehitykseen ja samalla niiden maiden indekseihin, joissa teknologiasektorin paino on suuri.

Esimerkiksi Taiwanissa teknologiasektorin paino indeksissä on 56,7 %, joten ei ole ihme, että maan kurssikehitys, 5,5 %, on ollut alkuvuonna kehittyvien markkinoiden parhaimmistoa. Toisaalta esimerkiksi Sveitsi (teknologian paino indeksissä 0 %) tai Espanja (teknologian paino 4,7 %) eivät ole saaneet vetoapua ”teknorallista”.

Telekommunikaatiosektorin (-6,6 %) jälkeen kehitykseltään toiseksi heikoin sektori alkuvuonna on ollut päivittäistavarasektori (-6,0 %). Esimerkiksi Ranskassa, jossa kurssikehitys on ollut alkuvuonna yksi Euroopan parhaista, näiden kahden heikoimman sektorin paino Pariisin pörssissä on vain 12,3 %. Sveitsi puolestaan on ollut kurssikehitykseltään Euroopan heikoin lenkki, ja syy löytyy indeksin koostumuksesta: pelkästään päivittäistavarayhtiöiden paino Sveitsissä on 21,6 %.

Miksi telekommunikaatio- tai päivittäistavarasektori ovat sitten laskeneet niin reippaasti vuoden alusta lukien? Nämä sektorit pitävät sisällään yhtiöitä, joiden tuotteiden ja palveluiden kysyntä on melko ennustettavaa suhdanteesta riippumatta ja tuloksentekokyky vakaata. Tyypillisesti nämä yhtiöt myös maksavat keskimääräistä korkeampaa osinkoa ja niiden osakkeiden kurssiheilunta (volatiliteetti) ja markkinaherkkyys (beta) on keskimääräistä pienempää. Telekommunikaatioyhtiöt ovat tyypillisesti teleoperaattoreita kuten AT&T, China Telecom tai vaikkapa Telia. Päivittäistavarayhtiöt ovat esimerkiksi kauppaketjuja, valmistavat ruokaa tai juomaa. Markkina-arvoltaan maailman suurimpia päivittäistavarayhtiöitä ovat Wal-Mart, Nestle ja Anheuser-Busch. Ne valmistavat tai jakelevat yksikköhinnoiltaan edullisia tuotteita, joita kuluttajat käyttävät ja ostavat lähes päivittäin ja joiden ostamista ei juuri harkita. Tässä suhteessa tämä sektori eroaa kulutustavarasektorista, jossa yhtiöiden valmistamat tuotteet ovat niin sanottuja kestokulutushyödykkeitä kuten kodinkoneet tai autot. Yksikköhinta on korkea ja ostosta edeltää yleensä harkinta.

Matalan korkotason vallitessa osakemarkkinoille on siirtynyt pääomia, jotka normaalioloissa olisivat olleet sijoitettuna joukkolainoihin. Luonnollisesti ne osakemarkkinoiden sektorit, joiden kurssiheilunta on pienintä ja osinkotuotto vakainta, ovat vetäneet puoleensa tämän tyyppistä pääomaa. Korkotason nousun tai odotettavissa olevan nousun myötä juuri telekommunikaatio- ja päivittäistavarasektorit ovat olleet myyntipaineessa.

Salkun heikko kehitys saattaa olla ikävä yllätys tilanteessa, jossa osakemarkkinat nousevat ja sijoittaja olettaa salkkunsa olevan hajautettu. Sijoittajalla saattaa olla salkussaan monen eri yhtiön osakkeita ja tällöin yhtiökohtainen riski on toki hajautettu. Mikäli sattuu omistamaan hyvin hajautetun Sveitsi-salkun tai salkusta puuttuu teknologiasektori kokonaan, on salkun kehitys alkuvuonna ollut todennäköisesti negatiivinen vaikka osakemarkkinat ovatkin keskimäärin tarjonneen hyvän tuoton. Jonain toisena ajankohtana hyvin hajautettu Suomi-salkku voi olla se yllättävän huonosti kehittynyt portfolio ja monet sijoittajat haluavat tietoisesti sen riskin kantaa. Jos sitä riskiä ei halua, kannattaa olla kiinnostunut salkkunsa maantieteellisen jakauman lisäksi sektorikohtaisesta koostumuksesta.



15.5.2018 Antti Suorsa
Toimitusjohtaja, UB Rahoitus

United Bankers tiedotti marraskuussa 2017 hankkivansa Suomen Pankkiiriliikkeen koko osakekannan. Yritysjärjestelyn myötä Suomen Pankkiiriliikkeen tytäryhtiöstä Joutsen Rahoituksesta tuli osa UB-konsernia ja yhtiön nimi on nyt UB Rahoitus. Yhtiö on lainamuotoisen joukkorahoituksen edelläkävijä ja ensimmäinen Finanssivalvonnan rekisteröimä joukkorahoituksen välittäjä Suomessa. UB Rahoituksen toimitusjohtaja Antti Suorsa kertoo alla olevassa haastattelussa lisää yhtiöstä ja sen toiminnasta.

Miten joukkorahoitus toimii?

UB Rahoitus ylläpitää markkinapaikkaa, joka tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden sijoittaa suomalaisiin pk-sektorin yrityslainoihin. Vastaavasti kotimaiset pk-sektorin yritykset voivat hakea markkinaehtoista rahoitusta suoraan suomalaisilta sijoittajilta.

Rahan lainaaminen on yksi sijoittamisen vanhimpia muotoja. Sen logiikka on osoitettu toimivaksi jo vuosisatojen ajan. UB Rahoituksen välityksellä sijoittaja voi sijoittaa useiden eri yritysten lainoihin. Mitä useampaan lainaan sijoittaja sijoittaa, sitä paremmaksi salkun hajautus muodostuu ja näin ollen riski luottotappioiden vaikutuksesta lainasalkkuun pienenee.

Mikä on UB Rahoituksen toiminta-ajatus?

Meillä oli hiukan yli kaksi vuotta sitten kolme tärkeää syytä yhtiön perustamiseen:

Ensinnäkin yritysten rahoitustarjonta on ollut Suomessa osittain hyvinkin kapeaa. Halusimme olla osaltamme ratkaisemassa hyvien maksukykyisten yritysten haasteita tilanteissa, joissa rahoituksen tarjonnassa on ollut puutteita. Toimivat rahoitusmarkkinat eivät tarkoita sitä, että kaikkien yritysten kuuluisi saada rahoitusta. Mutta jos maksukykyiset ja taseen puolesta terveet yritykset eivät saa rahoitusta, rahoitusmarkkinat eivät toimi tehokkaasti.

Pankit ovat lähes poikkeuksetta yritysten päärahoittajia. Esimerkiksi finanssialan tiukentuneesta lainsäädännöstä johtuen pankit kaipaavat kuitenkin nykyisessä toimintaympäristössä yhteistyökumppaneita pk-sektorin yritysten rahoittamiseen.

Olemme olleet välittämässä rahoitusta jo 200 suomalaiselle yritykselle.

Toiseksi halusimme tarjota sijoittajille uuden vaihtoehdon.Toimme markkinoille vaihtoehdon, joka ei korreloi muiden omaisuusluokkien kanssa ja tarjoaa mahdollisuuden kohtuulliseen korkotuottoon.Lisäksi meille oli tärkeää tarjota mahdollisuus sijoittaa vastuullisesti kotimaiseen yritystoimintaan.

Näiden kahden toimintavuotemme aikana jo lähes 1 500 asiakastamme ovat osoittaneet sen, että sekä uudelle rahoitusvaihtoehdolle että omaisuusluokalle on konkreettinen tarve.

Kolmas kantava ajatus yrityksen perustamisessa oli halu tehdä asiat aiempaa tehokkaammin. Teknologinen kehitys on ollut valtaisaa ja uusien palveluiden ja tekniikoiden ansiosta pystymme toimimaan tehokkaasti.

Yhdistyminen UB:n kanssa parantaa entisestään mahdollisuuksiamme kehittää palvelujamme ja kasvattaa liiketoimintaamme. Toisaalta UB Rahoitus täydentää monin eri tavoin UB:n jo ennestään kattavaa palvelutarjontaa.

Miltä UB:n rahoituspalveluiden tulevaisuus näyttää?

Tänä päivänä pystymme tarjoamaan yritysrahoituspalvelut aina muutaman kymmenentuhannen euron lainasta listautumisiin saakka. Tämä on kaikille UB:n asiakkaille ja yhteistyökumppaneille merkittävä lisäarvo.

Tiukentunut rahoitusalan lainsäädäntö, muuttunut toimintaympäristö sekä kotimaisen yrityssektorin valoisat näkymät takaavat sen, että UB:n eri rahoituspalveluille on kysyntää myös jatkossa.

Tavoitteenamme on tarjota laadukasta ja asiantuntevaa palvelua sekä olla johtava kotimainen pankkien ulkopuolinen yritysrahoitusalan toimija Suomessa. Uskomme, että tämä kova tavoite on mahdollista saavuttaa yhdessä nykyisten ja tulevien asiakkaidemme kanssa. Se onnistuu ainoastaan jatkuvalla palveluiden kehittämisellä sekä tuottamalla ensiluokkaisia asiakaskokemuksia.



24.4.2018 Juuso Uski
sijoitusjohtaja

Teimme vuoden 2018 alussa sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn yksityisasiakkaillemme. Kysely lähetettiin asiakkaille, jotka ovat käyttäneet UB:n palveluja viimeisen kahden vuoden aikana. Kysyimme miten hyvin olemme palvelleet asiakkaita ja miten voisimme kehittää palvelujamme entistä paremmiksi. Yhdeksän kymmenestä vastanneesta oli sitä mieltä, että meiltä saa asiantuntevaa palvelua ja he suosittelisivat sijoituspalveluja ystävilleen. Tämä on todella upea tulos ja kertoo siitä, että olemme onnistuneet työssämme. Asiakkaamme luottavat meihin ja siihen, että pystymme tuottamaan kiinnostavia palveluja.

UB:lla asiakassuhde perustuu pitkälti henkilökohtaiseen palveluun, aivan kuten tullessani taloon töihin vuonna 2006. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi meillä on sähköinen OmaUB-palvelu, jossa voi helposti tehdä merkintöjä ja seurata sijoituksia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana UB:n palvelutarjooma on laajentunut ja nykyään meiltä löytyy sijoitusvaihtoehtoja jokaisen sijoittajan tarpeisiin.

Hyvä asiakassuhde edellyttää, että osaamme kuunnella asiakkaita. Vain näin voimme tarjota oikeita ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin ja varmistaa, että asiakas saa haluamansa. Pelkkä kuunteleminen ei kuitenkaan riitä. Hyvään asiakaskokemukseen tarvitaan palvelun helppous ja vaivattomuus. Aivan yhtä tärkeää kuin kuunteleminen on se, että asiakkaan tehtyä sijoituspäätöksen koko palveluketju toimii kitkattomasti merkinnästä raportointiin.

Meillä hyvä asiakassuhde tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että asiakas on tyytyväinen. Se kertoo onnistumisesta kaikilla osa-alueilla.



12.4.2018 Allan Eriksén
sijoitusjohtaja, strategi

Vuosi 2018 alkoi samoissa vahvoissa tunnelmissa mihin edellinen vuosi päättyi. Tammikuussa osakemarkkinat olivat paikoitellen jopa 10 %:n nousussa. Jo ennestään korkealla olleet globaalit talousindikaattorit kipusivat lisää viestien teollisuuden ja kuluttajien optimismista.

Hyvän talouskehityksen seurauksena tulosennusteita on korotettu Yhdysvalloissa keväästä 2016 alkaen. Syksyllä 2017 toteutetun verouudistuksen seurauksena tulosennusteisiin on vielä tullut roima lisäkorotus, jonka seurauksena esimerkiksi SP 500 -indeksiin kuuluvien yhtiöiden tulosten uskotaan tänä vuonna kasvavan yli 20 % edellisvuoteen verrattuna.

Kuvaavaa sijoittajien innostukselle on, että voittojen ennustetusta roimasta kasvusta huolimatta markkinan voittokertoimet (P/E) ovat viime vuosina kohonneet osakkeiden ripeän nousun seurauksena tuloksia nopeammin.

Tammikuun lopussa osakemarkkina alkoi osoittaa väsymyksen merkkejä hyvän uutisvirran näkyessä jo hinnoittelussa. Ison nousun jäljiltä myös korjaus oli merkittävä. Osakeindeksit laskivat paikoitellen yli 10 % tammikuun huipuista. Helmikuun alun pohjakosketuksesta lähtien markkina on sahaillut levottomasti kykenemättä päättämään, haluaako se laskea lisää vai jatkaa kohti uusia huippuja.

Kuin varkain, keskellä hyvää uutisvirtaa käynnistynyt raju korjaus herätti paljon ihmettelyä. Aluksi syntipukiksi nimettiin johdannaismarkkina, jolla liian moni sijoittaja oli pitkään jatkuneen rauhallisen jakson aikana positioitunut rauhallisuuden jatkumisen puolesta ja joutui nyt pakon edessä myymään osakkeita.

Presidentti Trumpin kauppapolitiikkaan kohdistuvat radikaalit tulliehdotukset ja muu holtittomuus ovat ilmeisesti myös, aiemmasta poiketen, alkaneet hermostuttaa sijoittajia.

Alati parantuneen taloustilanteen seurauksena jo pitkään rahapolitiikkaa kiristänyt Yhdysvaltain keskuspankki, Fed, indikoi viime kokouksessaan markkinakuohunnasta huolimatta jatkavansa ohjauskoron nostoja ja tarvittaessa jopa nopeuttavansa niitä. Markkina hinnoittelee tällä hetkellä ohjauskoron (1,69 %) nousevan tänä vuonna vain hieman yli 2 %:iin, ja asettuvan pitkässä juoksussa noin 3 %:iin. Tämän seurauksena ero pitkien ja lyhyiden USD-korkojen välillä on talouskasvunäkymät huomioiden yllättävän pieni. Tätä pidetään yleensä merkkinä kasvun heikkenemisestä.

Yhdysvalloissa korko- ja osakemarkkinat hinnoittelevat siten hieman erilaista tulemaa – korot talouden hidastumista ja maltillista inflaatiota, tulosennusteet ja osakkeet puolestaan hyvänä jatkuvaa kasvua. Alkuvuonna koettu kurssiliike kuvaa ehkä juuri tätä epävarmuutta.

Miten käy Euroopan?

Euroopassa keskuspankki (EKP) alkoi vuoden 2017 kuluessa vähentää velkakirjaostojaan (QE) ja on indikoinut ostojen loppuvan kokonaan syyskuussa 2018. Tästä huolimatta ennätyksellisen matalat pitkät eurokorot eivät ole erityisemmin nousseet, ja korkoero euron ja dollarin välillä on entisestään kasvanut. Tämän tulisi tukea dollarin ulkoista arvoa, mutta dollari on kuitenkin jämähtänyt heikoimmalle tasolleen suhteessa euroon yli kolmeen vuoteen.

Euroopassa myös talouden indikaattorit ovat alkaneet osoittaa heikkenemisen merkkejä ja pörssikehitys on ollut muun muassa Yhdysvaltoja heikompaa. Lisäksi poliittinen kehitys herättää kysymyksiä. Brexit on edelleen melko lailla auki, Italiassa populistiset puolueet saivat enemmistön parlamenttivaaleissa, Ranskassa presidentti Macronin uudistuksia vastaan lakkoillaan laajasti, ja vaikka Saksaan lopulta saatiin hallitus muodostettua, ei liittokansleri Merkelin asema ole yhtä vahva kuin aiemmin. Toiveet euroaluetta vahvistavista suuren linjan budjetti- ja pankkiuudistuksista ovat siten ilmeisen ylimitoitettuja.

EKP:n näkökulmasta tilanne on vähintäänkin haastava – talletuskorko on yhä -0,40 % ja QE-rahanpaino-ohjelma on edelleen käynnissä. Rahapolitiikka on siten voimakkaan elvyttävää, vaikka suhdanne on ollut erittäin vahva. Jos talousindikaattoreissa havaittava orastava heikentyminen osoittautuu todeksi, EKP joutuisi nykyohjeistuksellaan kiristämään rahapolitiikkaa suhdanteen jo laskiessa. On siis mahdollista, että EKP:n kannalta ”juna meni jo”, ja keskuspankki voikin taas keskittyä rahan painamiseen Italian valtionlainojen tukemiseksi.