Raivaussaha sopii myös salkunhoitajan käteen
15.6.2018 Kari Kangas
Salkunhoitaja

Metsärahaston salkunhoitajan tehtäväkenttä eroaa melkoisesti perinteisen osakerahaston salkunhoitajan työstä. Siinä missä osakkeilla kauppaa käyvän salkunhoitajan työpäivä kuluu pääosin tietokoneen ääressä työskennellessä ja markkinoita seuratessa, metsärahaston salkunhoitaja viettää merkittävän osan työajastaan toimiston ulkopuolella. Metsäsalkunhoitajan keskeisiin tehtäviin kuuluu muun muassa ostettavien metsäkiinteistöjen etsiminen ja niiden arvonmäärityksestä vastaaminen. Näitä töitä varten salkunhoitaja menee kirjaimellisesti metsään.

Mihin asioihin kiinnität huomiota, kun käyt paikan päällä tutustumassa ostettavaan metsätilaan?

”Aivan ensimmäisenä vertaan luonnollisesti puuston määrää ja tukkiosuutta suhteessa ilmoitettuihin. Sen jälkeen arvioin yleisesti pituuskasvut, puuston laadun sekä puunkorjuuolosuhteet, joihin kuuluvat esimerkiksi, tiestö, vesistö ja maanpinnan kantavuus. Tämä vaikuttaa siihen voidaanko puustoa korjata myös kesällä ja kelirikon aikaan vai ainoastaan talvella.”

Mikä metsässä kiehtoo?

”Työn lisäksi metsä on minulle tärkeä asia myös vapaa-ajalla. Itse asiassa kiinnostukseni metsään heräsi jo nuorella iällä. Ensimmäinen kesätyöni pikkupoikana oli taimien istutusta ja metsän kylvöä. Nykyäänkin lähden mielelläni metsään raivaus- tai moottorisaha kourassa. Tuntuu palkitsevalta nähdä työnsä jälki, esimerkiksi harvennuksen jälkeen puut näteissä pinoissa.”

Mikä tekee metsästä hyvän sijoituskohteen?

”Metsä on tuttu ja läheinen asia suurimmalle osalle suomalaisista. Suomen metsistä merkittävä osa, noin 60 %, on yksityisessä omistuksessa ja Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa. Metsäsijoittamisen suosio on selvässä kasvussa. Suoran metsäomistuksen lisäksi metsään voi sijoittaa myös yhteismetsien kautta. Nykyään yhä useampi valitsee kuitenkin vaihtoehdoksi rahaston, jonka kautta sijoittaja pääsee verrattain pienellä pääomalla mukaan hyvin hajautettuun ja ammattimaisesti hoidettuun metsäsalkkuun.

Metsä on konkreettinen sijoituskohde ja tuntuu siksi turvalliselta vaihtoehdolta etenkin yksityissijoittajasta. Historiallisesti tarkasteltuna metsä onkin hyvin vakaa sijoituskohde. Metsän hinta ei juurikaan vaihtele ja puun kysyntä on varsin vakaata. Metsä tarjoaakin sijoittajalle hyvän hajautuskohteen, sillä metsän arvonkehitys ei juurikaan korreloi osake- ja korkomarkkinoiden kanssa.”

Mikä on metsän ja puun tulevaisuus?

Suomen metsäteollisuus on rakentanut viime vuosina paljon uutta teollisuus- ja tehdaskapasiteettia. Investoinneista merkittävin on Metsä Boardin biotuotetehdas Äänekoskella. Investoinnit vahvistavat puun kysyntänäkymiä tulevina vuosina. Puun käyttöä voidaan lisätä entisestään muun muassa bioenergialähteenä ja biojalosteissa sekä puurakentamisessa ja puutuoteteollisuudessa.

Puuta myös käytetään nykyään entistä laajemmin ja puusta tehdään koko ajan uusia tuotteita. Esimerkiksi sellu on yksi nykyajan monipuolisimmista tuotteista. Metsämiehen päällä oleva ruutupaita voi tulevaisuudessa hyvin olla peräisin suomalaisesta metsästä. Puu on myös merkittävä vientituote ja suomalaisen puun kauneus tunnistetaan maailmalla; esimerkkinä vaalea kuusilauta, josta kiinalaiset valmistavat huonekaluja lastenhuoneisiin. Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää ehkä valoisammalta kuin koskaan.

Salkunhoitaja Kari Kangas on Yli-Torniolta kotoisin oleva maatalous- ja metsätieteiden tohtori sekä ekonomisti. Hän on aloittanut työuransa tutkijana ja opettajana Joensuun yliopistossa. Tämän jälkeen hän työskenteli YK:n palveluksessa Genevessä ja New Yorkissa ensin ekonomistina ja sen jälkeen metsäpoliittisena neuvonantajana YK:n metsäfoorumilla. Karin kansainvälinen työura jatkui Stora Enson palveluksessa Venäjällä. Ulkomaan työtehtävissä Kari toimi kaikkiaan yli vuosikymmenen. Suomeen palattuaan Kari on työskennellyt erilaisissa metsätalouden asiantuntijatehtävissä. UB:lle Kari tuli vuonna 2015 perustamaan Erikoissijoitusrahasto UB Metsää, jonka salkunhoitajana hän tällä hetkellä toimii.