Ilmastonmuutoksen torjunta sijoittajan agendalla: miten edistymistä seurataan käytännössä

Blogi 15.10.2024 11.00

Pekka Niemelä, salkunhoitaja, infrastruktuurirahastot

Ilmastonmuutoksen torjunta sijoittajan agendalla: miten edistymistä seurataan käytännössä

YK:n ilmastokokous pääsi vuonna 2015 jäsenmaita sitovaan sopimukseen ilmaston lämpötilan nousun rajaamiseksi 2 asteeseen. Tieteelliseen konsensukseen perustuen tavoitteeseen pääseminen vuoteen 2100 mennessä edellyttää sitä, että maailma on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Merkittävin suoraan ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Näiden hyödyntämiseksi ja käyttämiseksi on tehty valtavat määrät investointeja. Kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä pienennetään, suuri määrä tästä jää vähäisemmälle käytölle tai vähitellen kokonaan käyttämättä.

Tämän ovat suuret institutionaaliset sijoittajat tunnistaneet – ilmastonmuutoksesta on tullut yksi suurimmista sijoituksiin kohdistuvista systemaattisista riskeistä. Toisaalta ilmastonmuutoksen hillitsemisen kautta avautuu mahdollisuuksia sijoittaa vihreän siirtymän toteutumiseen vaadittaviin ratkaisuihin ja toimintatapoihin. Siirtymä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia energianlähteitä on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Sijoittajan kannalta on tärkeää ymmärtää, miten alttiita sijoituskohteet ovat ilmastonmuutokseen liittyville riskeille sekä arvioida missä määrin yritykset ovat tehneet toimia päästöjen alentamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Science Based Targets initiative, SBTi (Tieteeseen pohjautuvat tavoitteet -aloite) on useiden kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän ylläpitämä aloite, joka kannustaa yrityksiä asettamaan tieteeseen perustuvat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. SBTi:n luoman ohjeistuksen avulla yritykset pystyvät tunnistamaan, kuinka paljon ja kuinka nopeasti niiden tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, jotta pahimmat ilmastonmuutoksen vaikutukset voitaisiin estää.

SBTi-kehys edistää yritysten asettamien tavoitteiden läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden toteutumisen seurannan. Yritysten tulee julkistaa suunnitelmat, miten ne aikovat vähentää päästöjä ja saavuttaa nettonolla -tavoitteen eli hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. SBTi puolestaan validoi sen, onko ilmoitetuilla toimenpiteillä mahdollista saavuttaa tavoite.

Pitkän aikavälin suunnitelmien lisäksi yrityksillä on myös keskipitkän aikavälin tavoitteita, jotka monet ovat asettaneet vuoteen 2030. Nämä tarjoavat tarkastelukohdan niin yritykselle itselle kuin ulkopuolisille tahoille arvioida, kuinka hyvin yritys on pysynyt suunnitelmissaan.

SBTi pyrkii jatkuvasti kehittämään ohjeistustaan. Vuonna 2025 on astumassa voimaan suurempi joukko uudistuksia. Merkittävin näistä on se, että kun tähän asti lähtökohtana on ollut, että yritys saavuttaa omilla toimillaan nettonolla -tavoitteen niin jatkossa olisi mahdollista, että yritys voisi käyttää laskennassa myös yrityksen ulkopuolelta hankittuja päästövähennyksiä.

SBTi:n mukaisten tavoitteiden asettaminen pohjautuu yrityksen kokonaispäästöihin. Kasvihuonepäästöjen mittaamisessa ja raportoinnissa käytetään GHG-protokollaa (Greenhouse Gas Protocol). Siinä päästöt jaetaan kolmeen luokkaan: Scope 1, Scope 2 ja Scope 3.
Scope 1 Suorat kasvihuonepäästöt lähteistä, jotka yritys omistaa tai on sen hallinnoimia
Scope 2 Epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka syntyvät ostetusta sähköstä, lämmöstä tai höyrystä
Scope 3 Kaikki epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa pois lukien epäsuorat päästöt, jotka liittyvät energian tuotantoon (sisältyvät Scope 2:een). Tällaisia päästölähteitä ovat esimerkiksi kolmannen osapuolen kuljetusten aiheuttamat päästöt.

SBTi:n mukaiset tavoitteet auttavat sijoittajaa seuraamaan ilmastotoimien edistymistä

Vuoden 2024 syksyyn mennessä yli 6 000 yhtiötä on asettanut SBTi:n kriteerien mukaiset päästövähennystavoitteet. Jos SBTi:n käytön laajuutta tarkastellaan valtiotasolla, niin esimerkiksi yhdessä vihreän siirtymän johtavista valtioista, Ruotsissa, osakemarkkinoiden pääindeksin OMX 30:n yhtiöistä noin 60 %:lla on validoidut SBTi:n mukaiset tavoitteet. Tähän joukkoon kuuluu suuri osa teollisista yrityksistä. Merkittävin ryhmä, jolla niitä ei ole, ovat rahoitussalan yritykset.

Yksi yleinen syy, miksi ne eivät ole asettaneet SBTi:n mukaisia tavoitteita on se, että vaikka niiden oman toiminnan hiilijalanjäljet ovat hyvinkin pienet (Scope 1 ja Scope 2), rahoitus ja sijoitustoimintaan liittyvät Scope 3 -päästöt muodostavat valtaosan yrityksen kokonaishiilijalanjäljestä ja niihin koetaan olevan haastavaa vaikuttaa. Taustalla on myös se, ettei rahoitustoimintaa eri muodoissaan ole haluttu rajoittaa liikaa fossiilisten polttoaineiden osalta liiketoiminnallisen liikkumavapauden säilyttämiseksi ankarasti kilpailuilla markkinoilla.

On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka yrityksillä ei olisikaan validoituja SBTi -mukaisia tavoitteita, on nykyisin lähes kaikilla merkittävillä yrityksillä kuitenkin jo hyvin kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi sekä oman liiketoimintansa muuttamiseksi hiilineutraaliksi.

SBTi:n mukaisten tavoitteiden huomioiminen sijoitusrahasto UB Infrassa

Sijoitusrahasto UB Infrassa on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tehty työ on tuottanut tulosta, sillä vuoden 2024 keväällä rahasto sai viisi maapalloa Morningstarin kestävyysarvioinnissa, jossa sitä arvioidaan sen ympäristö-, yhteiskuntavastuu- ja hyvän hallintotapa -vaikutusten (ESG) suhteen. Rahasto kuuluu näin arvioituna parhaaseen 10 %:iin verrokkiryhmässään. Hiilijalanjäljen pienentämisellä on ollut tässä kehityksessä ratkaiseva merkitys.

(Julkaisemme sijoitusrahastoistamme neljännesvuosittain ESG-raportin, jossa esitellään laajasti myös hiilijalanjälkeen liittyviä tunnuslukuja.)

Rahastossa on sijoitusten valinnan kautta pyritty etenkin hiili-intensiteetin (Scope 1 ja Scope 2 -päästöt) alentamiseen. Tässä erityisesti infrastruktuurisektorin merkittävimmän teollisuudenalan, energiatuotannon, perinteisesti suuren fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on ollut avaintekijä. Rahasto on sijoittanut ensisijaisesti kasvihuonepäästöjen suhteen teollisuudenalan parhaisiin yrityksiin, mutta myös yhtiöihin, jotka ovat edenneet uusiutuvan energian käyttöönotossa.

Myös muilla teollisuudenaloilla rahasto on pyrkinyt valitsemaan sijoituskohteiksi yrityksiä, jotka ovat onnistuneet kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteissa.

Jos rahaston tilannetta tarkastellaan syksyllä 2024 hiilineutraaliuden suhteen, on noin 40 prosentilla salkun yhtiöistä SBTi:n validoimat tavoitteet. Lähes kaikki muutkin rahaston kohdeyhtiöt ovat sitoutuneet nettonolla -tavoitteeseen, mutta eivät kuitenkaan SBTi:n edellyttämässä laajuudessa.

SBTi:n mukaisten tavoitteiden puuttumiseen voi olla monia syitä. SBTi:n tekemän kyselyn mukaan yleisimmät syyt, miksi yritys ei ole asettanut nettonolla -tavoitetta, olivat arvoketjussa syntyviin Scope 3 -päästöihin liittyvät haasteet, epävarmuus tulevaisuuden teknologisesta kehityksestä sekä yrityksen epävarmuus asetettuihin tavoitteisiin pääsemisestä.

SBTi:n mukaisten tavoitteiden asettaminen ja niissä edistyminen eivät ole ainoita indikaattoreita, joita salkunhoitaja seuraa. Vaikka päästövähennystavoitteet kertovatkin sijoituskohteen suunnasta ja kunnianhimon tasosta ilmastonmuutoksen hillinnän edistämiseksi, voi joukossa olla myös yhtiöitä, joiden liiketoiminnasta merkittävä osa edistää ilmastonmuutoksen hillintää. Ilmastotavoitteiden seuraamisen lisäksi sijoituskohteiden tarkastelu vaatii laajempaa yhtiöiden liiketoiminnan ja toimintaympäristön ymmärtämistä sekä kokonaisuuden kannalta olennaisten kestävyystekijöiden huomioimista.

Rahastosijoittamiseen liittyy aina taloudellinen riski. Rahastoon tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Esitetty informaatio perustuu United Bankersin omiin arvioihin ja United Bankersin luotettavina pitämiin lähteisiin. Johtopäätösten perustana oleva informaatio voi muuttua nopeasti, ja United Bankers voi muuttaa markkinanäkemystään ilman eri ilmoitusta. Mitään esityksen kautta saatavaa informaatiota ei pidä sellaisenaan käsittää kehotukseksi ryhtyä sijoitustoimenpiteisiin.