Ajankohtaista

Mitkä ovat infrastruktuuriyhtiöiden suurimmat riskit?

Erityinen infraliiketoimintoihin liittyvä riski on niiden sääntelyyn liittyvä poliittinen riski. Runsaan 15 vuoden aikana olemme kokeneet joitakin kertoja, jolloin poliittinen riski on toteutunut jonkin maan hallituksen muuttaessa – syystä tai toisesta – sääntelyä merkittävästi (pieniä muutoksia sääntelyssä tapahtuu jatkuvasti). Sääntelyn äkilliset muutokset ovat koskeneet kuitenkin aina kerrallaan vain tiettyä teollisuuden alaa jossakin tietyssä maassa. 

Pitkään historiaan on osunut myös yleismaailmallisia kriisejä kuten koronapandemia ja Ukrainan sota. Pandemia osui erityisen voimakkaasti yhteen teollisuuden alaan: lentokenttäpalveluita tarjoaviin yhtiöihin. Niiden kurssit laskivat nopeasti kymmeniä prosentteja. Ukrainan sota puolestaan vaikutti voimakkaasti esimerkiksi eurooppalaisiin kaasunjakeluyhtiöihin.

Yleisistä markkinariskeistä merkittävimpiä ovat korkotasossa tapahtuvat nopeat ja suuret muutokset. Koroilla on kahtalainen vaikutus moniin infrastruktuuriyhtiöihin. Ensinnäkin koska yhtiöillä on tyypillisesti keskimääräistä korkeampi osinkotuotto, heikkenee näiden osakkeiden kiinnostavuus korkotason noustessa nopeasti. Korkotason laskiessa kiinnostavuus puolestaan nousee. Toiseksi monilla infrastruktuuriyhtiöillä on taseessa runsaasti velkaa, ja jos markkinakorot nousevat, nostaa tämä vähitellen yhtiöiden korkomenoja, mikä alkaa puolestaan vaikuttaa yhtiöiden osingonmaksukykyyn. Korkojen laskiessa tapahtuu sitten päinvastoin.

Vaikka infrastruktuuriin kuuluvat teollisuuden alat ovat liiketoiminnallisesti vahvoja ja ne toimivat enemmän tai vähemmän suojatussa ympäristössä, ei ole kuitenkaan takuuta siitä, etteikö myös tällaisen yrityksen johto voisi epäonnistua toiminnassaan. Näitäkin sattuu välillä. Useimmiten on kyse siitä, että yhtiö investoi kokoonsa nähden liian voimakkaasti tai tekee liian suuren yrityskaupan uudelle teollisuuden alalle tai uudelle maantieteelliselle alueelle, jolla sillä ei ole riittävää osaamista.

Vastuullisuuden edistäminen on tärkeä tavoite infrarahastoissa

Listattuihin infrastruktuuriyhtiöihin sijoittavat UB:n rahastot ovat viime vuosina kiinnittäneet paljon huomiota vastuullisuuteensa parantamiseen. Erityisesti tämä on näkynyt kehittyneille markkinoille sijoittavan UB Infran tilanteessa, joka on noussut Morningstarin verrokkiryhmässään parhaan 10 %:n joukkoon. Sijoitusten hiilijalanjäljen pienentäminen on ollut ratkaisevassa asemassa tässä kehityksessä. Rahasto on sijoittanut ensisijaisesti toimialan parhaisiin yrityksiin kasvihuonekaasupäästöjen suhteen ja yrityksiin, jotka ovat edistyneet uusiutuvan energian käyttöönotossa. Myös muilla toimialoilla rahasto on pyrkinyt valitsemaan sijoituskohteiksi yrityksiä, jotka ovat onnistuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Listattujen infrastruktuuriosakkeiden näkymät

Suurin osa rahastoissamme olevista yhtiöistä kasvaa maltillisesti BKT-kasvun tahdissa. Taustalla on kuitenkin myös pitkän aikavälin kasvutekijöitä, jotka mahdollistavat myös hieman tätä nopeamman kehityksen. Merkittävin näistä on kaupungistumisen eteneminen. Erityisesti tämä koskee kehittyviä markkinoita mutta myös kehittyneillä markkinoilla tällä on edelleen merkitystä. Toinen uudempi rakenteellinen kasvutekijä on niin sanotun vihreän siirtymän merkitys varsinkin infrastruktuurisektorin merkittävimmällä teollisuudenalalla eli sähköntuotannossa. Yhteiskunnan yleinen sähköistyminen ja runsaasti sähköä kuluttavien datakeskusten voimakas kasvu ovat muuttaneet olennaisesti teollisuudenalan pitkän aikavälin kasvunäkymiä. 

UB Infra ja UB EM Infra sijoitusrahastot menestyvät hyvin vertailuissa

UB:lla on kaksi listattuihin infrastruktuuriyhtiöihin sijoittavaa sijoitusrahastoa: UB Infra ja UB EM Infra. Ne ovat menestyneet suhteessa kansainvälisiin verrokkiryhmiinsä nähden hyvin. Kilpailukykyiset tuotot ovat perustuneet pitkäjänteiseen sijoitusstrategiaan. Keskeisimmät tekijät ovat olleet 

a) keskittyminen säänneltyihin infrastruktuuriliiketoimintoihin
b) sijoittaminen sellaisiin liiketoimintoihin, joilla on monopolistisia piirteitä (vähemmän kilpailua) kuten esimerkiksi lentokenttäpalveluihin ja satamiin 
c) laaja hajautus, jolla on poistettu tehokkaasti niin yhtiökohtaista riskiä kuin yleisempää poliittista riskiä 
d) salkkujen rakenteiden ennakoiva muuttaminen ottamaan huomioon yhä tärkeämmiksi pitkän aikavälin menestyksessä muodostuneet vastuullisuustekijät.

Esitetty informaatio perustuu UB:n omiin arvioihin ja UB:n luotettavina pitämiin lähteisiin. Johtopäätösten perustana oleva informaatio voi muuttua nopeasti, ja UB voi muuttaa markkinanäkemystään ilman eri ilmoitusta. Mitään esityksen kautta saatavaa informaatiota ei pidä sellaisenaan käsittää kehotukseksi ryhtyä sijoitustoimenpiteisiin. Tehdessään sijoituspäätöksiä tulee lukijan perustaa ne omaan arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa.

Rahastosijoittamiseen liittyy aina taloudellinen riski. Rahastoon tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua rahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen, sääntöihin ja hinnastoon, jotka ovat saatavilla kunkin rahaston sivulta. Rahastoja hallinnoi UB Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen salkunhoito on ulkoistettu UB Omaisuudenhoito Oy:lle.