Ajankohtaista

Metsäsijoittamisen suosio on kasvanut viime vuosina. Tämä on seurausta muun muassa pitkään jatkuneesta matalien korkojen ympäristöstä sekä sijoitustoiminnan kestävyyteen liittyvistä tavoitteista.

Metsä on vakaa ja hyvin sijoitussalkun riskiä hajauttava omaisuusluokka. Metsämaa on kiinteää omaisuutta, joka säilyttää reaaliarvonsa niin inflaation kuin talouskriisienkin aikana.

Metsät ja metsäalan sijoitukset ovat herättäneet viime aikoina paljon kysymyksiä. Näihin kysymyksiin vastaavat United Bankersin Seela Sinisalo, Jyri Hietala, Kari Kangas ja Matti Lehtipuu. Heillä on monipuolista osaamista sekä metsien kasvatuksesta, metsäteollisuudesta että vastuullisuudesta. Asiantuntijoiden yhteystiedot löytyvät sivun lopusta.

1. Metsätalouden kestävyydestä puhuttaessa viitataan usein metsäsertifiointiin
– mitä metsäsertifioinnit ovat ja mikä on niiden tavoite?

JYRI HIETALA, KARI KANGAS:

Metsäsertifiointi on väline, jolla voidaan osoittaa metsien käytön olevan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Kansainvälisesti on käytössä kaksi pääsertifiointijärjestelmää, FSC® (FSC C109750) ja PEFC™, joilla molemmilla on omat kriteerinsä kestävyyden osoittamiseksi. Metsätalouden toimenpiteiden sertifiointikriteerien vaatimusten täyttymistä arvioidaan säännöllisesti kolmannen osapuolen toteuttamilla auditoinneilla. Vuonna 2022 UB:n metsärahastojen Suomessa omistamista metsistä 100 prosenttia oli sertifioitu PEFC-sertifikaatilla ja 76 prosenttia FSC-sertifikaatilla. Suomen ulkopuolella sijaitsevista metsistä 44 prosentilla oli FSC-sertifikaatti ja 90 prosentilla PEFC-sertifikaatti.

2. EU:ssa valmistellaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen tähtäävää sääntelyä, jolla tulee olemaan vaikutuksia myös maanomistajille – miten arvioitte tätä uutta sääntelyä UB:n metsärahastojen näkökulmasta?

JYRI HIETALA, KARI KANGAS:

Osana EU:n vihreän kehityksen (Green Deal) ohjelmaa on valmisteilla sääntely, jolla näihin haasteisiin pyritään vastaamaan. Esimerkiksi EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia määrittelee kriteerit kohteille, jotka voidaan lukea vihreän rahoituksen piiriin. EU:n biodiversiteettistrategian ytimessä on luontokadon ehkäiseminen. LULUCF-asetuksen (land use, land use change and forestry) tavoitteena on puolestaan ilmastonmuutoksen hillitseminen maankäyttösektorin hiilinieluille ja -päästöille asetetuilla kriteereillä.

3. Miten olette varautuneet EU:n uuteen sääntelyyn?

JYRI HIETALA, KARI KANGAS:

UB:n metsärahastot ovat niiden perustamisesta lähtien sitoutuneet kestävään metsätalouteen muun muassa sertifiointien kautta ja toimintaa tarkastetaan tarvittavilta osin jatkossa myös EU:n sääntelyn vaatimusten mukaiseksi. EU-taksonomian mukaisessa SFDR-luokittelussa suoria metsäkiinteistösijoituksia tekevät UB:n rahastot tavoittelevat luokittelua kestäviksi sijoitustuotteiksi (artikla 9). Tämän vuoden alussa astuivat voimaan EU-taksonomian niin sanotut ilmastokriteerit, joiden puitteissa rahastoille lasketaan jatkossa vuosittaisten hiilitaselaskentojen lisäksi pitkän aikavälin ilmastovaikutuksia. Kuluvan vuoden aikana odotetaan vielä taksonomiaan kuuluvien ympäristökriteerien julkistamista sekä muun muassa biodiversiteettistrategiassa tavoitellun suojeluvelvoitteen tarkempaa tulkintaa ja maakohtaista taakanjakoa. Näiden osalta on siis vielä ennenaikaista arvioida mahdollisia vaikutuksia tai vaadittavia käytännön toimenpiteitä.

4. Minkälaisilla käytännön toimilla UB:n metsärahastot turvaavat luonnon monimuotoisuutta jo nykyisin?

JYRI HIETALA, KARI KANGAS:

Luonnon monimuotoisuus voidaan käytännössä huomioida esimerkiksi talousmetsien luonnonhoidolla sekä suojelemalla metsiä. Ekologisen kestävyyden turvaamiseksi UB:n metsärahastoissa metsien käsittelyt suunnitellaan ja toteutetaan ympäristön luontoarvot huomioiden. Hakkuissa tämä tarkoittaa muun muassa pysyvien säästöpuiden sekä mahdollisten lahopuiden jättämistä hakkuualalle. Lisäksi hakkuissa pystyyn jätetyistä puista tehdyillä tekopökkelöillä tuotetaan pystylahopuuta, mikä tarjoaa kolopesijöille tärkeitä pesintäpaikkoja.

Metsiä myös kulotetaan FSC-sertifikaatin vaatimusten mukaisesti, jotta monimuotoisuutta voidaan lisätä tarjoamalla elinympäristöjä kulotetuissa metsissä viihtyville eliöille. Muita vapaaehtoisia toimia, joilla luonnon monimuotoisuutta turvataan talousmetsissä, ovat UB:n metsärahastoissa linjatut pitkän aikavälin tavoitteet kaksinkertaistaa Suomessa omistettujen metsien lehtipuuosuus yhteensä 20 prosenttiin sekä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen suosiminen rehevillä turvemailla. UB:n metsärahastot suojelevat kaikista FSC-sertifioiduista kiinteistöistä vähintään 5 prosenttia metsäalasta. Nykyisillä omistuksilla tämä tarkoittaa lähes 5 000 hehtaaria FSC:n alaista tiukasti suojeltua metsäalaa. UB:n metsärahastot ovat lisäksi liittäneet korkean suojeluarvon kohteita vapaaehtoiseen suojeluun muun muassa METSO-suojeluohjelman kautta.

Luonnonsuojelualue Sotkamon Tipasojalla. United Bankersin metsärahasto UB Nordic Forest Fund II Ky* ja Kainuun ELY-keskus sopivat lokakuussa 2021 noin 100 hehtaarin luonnonsuojelualueen perustamisesta METSO-ohjelman puitteissa. Kuva: Pekka Korhonen

5. Kasvaako puuston määrä UB:n metsärahastoissa?

JYRI HIETALA, KARI KANGAS:
UB:n metsärahastojen taloudellinen kestävyys perustuu siihen, että pitkällä aikavälillä puuston kasvu ylittää hakkuut eli puustopääoma kasvaa. FSC-sertifioiduissa metsissä vaatimus tulee jo suoraan sertifikaatin kriteeristä koskien taloudellista kestävyyttä eli metsien hakkuut eivät saa ylittää kymmenvuotiskausittain laskettavia kestäviä hakkuusuunnitteita. Kestävän hakkuusuunnitteen taso määrittyy lopulta puuston kehitysluokkarakenteesta. UB:n metsärahastoissa on paljon nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, minkä johdosta kestävä hakkuusuunnite jää selvästi alle puuston kasvun. Taloudellisista näkökohdista rationaalisesti toimivan ei toisaalta ole kannattavaakaan uudistaa sellaista puustoa, jossa on vielä paljon arvokasvua jäljellä.

UB:n metsärahastot suosivat mahdollisuuksien mukaan myös yläharvennuksia, mikä tyypillisesti lisää metsien puuston kokonaiskasvua kiertoajalla. UB:n metsärahastoille lasketut hiilitaselaskelmat koskien vuotta 2022 osoittavat, että yhteenlasketut hakkuut olivat selvästi alle metsien puuston yhteenlasketun kasvun eli toisin sanoen metsät kokonaisuudessaan toimivat hiilinieluina.

6. Miten uusi sääntely vaikuttaa puun kysyntään? Onko metsille markkinoita tulevaisuudessa?

MATTI LEHTIPUU:
Uuden sääntelyn ei odoteta vaikuttavan puun kysyntään. Sen sijaan puun tarjontaan se voi vaikuttaa rajoitetusti. Pitkällä tähtäimellä puun kysyntä kasvaa, kun tavoitteena on siirtyä fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin raaka-aineisiin. Puu taipuu moneksi, ja tulevaisuudessa metsäteollisuuden lopputuotteet tarjoavat hyviä vaihtoehtoja esimerkiksi muovin korvaamiselle.

7. Kasvattaako EU:n vihreä siirtymä sertifioidun ja/tai kestävästi kasvatetun puun kysyntää?

MATTI LEHTIPUU:
Yleisen vastuullisuuden ja ympäristötietoisuuden lisääntymisen johdosta sertifioidun ja/tai kestävästi kasvatetun puun kysyntä kasvaa. Kuluttajat, vastuullisesti toimivat teolliset loppukäyttäjät sekä sijoittajat vaativat jo nyt, että teollisesti valmistettavien tuotteiden raaka-aineet on tuotettu tai hankittu kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Metsätaloudessa tämä voi tarkoittaa FSC- tai PEFC-sertifioiduista metsistä hankittua raaka-ainetta. Johtavat sertifiointijärjestelmät eivät ota huomioon ainoastaan luontoarvoja tai luonnon monimuotoisuutta, vaan myös poliittisen ympäristön. Esimerkiksi Venäjä on suljettu pois FSC-sertifiointijärjestelmästä sen Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta.

8. Miten ”vihreä siirtymä” näkyy uusissa metsäteollisuustuotteissa ja niiden kehittämisessä?

MATTI LEHTIPUU:
Vihreä siirtymä näkyy monissa uusissa metsäteollisuustuotteissa. Monet perinteiset metsäteollisuuden sivuvirrat ovat päätyneet poltettavaksi, mutta nyt niistä on kehitetty paljon aiempaa pidemmälle jalostettuja tuotteita korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Esimerkiksi ligniinistä, joka on sellunkeiton sivutuote, on kehitetty korvaava tuote sähköautojen akkuihin tarkoitetulle fossiiliselle grafiitille. Ligniinistä voidaan valmistaa myös liimoja, eristemateriaaleja, pakkausmateriaaleja sekä monia muita tuotteita vauhdittamaan vihreää siirtymää.

Hiiltä sitovaa puurakentamista on niin ikään pyritty edistämään etenkin julkisessa rakentamisessa. Puutuoteteollisuus on kehittänyt uusia insinöörituotteita, jotka mahdollistavat monimuotoisten ja monikerroksisten talojen sekä rakennuselementtien valmistamisen. Sellusta voidaan valmistaa myös tekstiilikuituja, joilla voidaan korvata puuvillaa tai synteettisiä kuituja, mikä vähentää korvattavien tekstiilikuitujen valmistuksesta aiheutuvaa kuormitusta ekosysteemille.

Suomi ja Pohjoismaat ovat uusien metsäteollisuustuotteiden kehittämisen kärjessä.

9. Miten metsärahaston hiilijalanjälki eroaa kotimaisten tai ulkomaisten yhtiöiden osakkeisiin sijoittavan rahaston hiilijalanjäljestä?

SEELA SINISALO:
United Bankersin metsärahastoista laaditaan vuosittain hiilitaselaskelmat. Tätä lähestymistapaa käytetään metsärahastoissa, koska sen lisäksi että metsänhoidosta aiheutuu jonkin verran hiilipäästöjä, metsissä kasvava puu ja metsän maaperä myös sitovat hiiltä ilmakehästä. Pelkkä hiilijalanjäljen ja hiilipäästöjen tarkastelu ei siis antaisi täyttä kuvaa metsärahastojen hiilitaseesta.

Suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRYn laatimissa metsärahastojen hiilitaselaskelmissa huomioidaan metsän puustoon ja maaperään sitoutuva hiili sekä hiilipäästöt metsänhoidosta, hakkuista ja kuljetuksesta. Näiden lisäksi huomioidaan puusta valmistettuihin tuotteisiin sitoutunut hiili ja näiden tuotteiden valmistuksen päästöt sekä puun fossiilisia ja muita raaka-aineita korvaava vaikutus esimerkiksi energiana. UB:n metsärahastojen metsät ovat merkittävä hiilivarasto ja hiilinielu. Vuonna 2022 rahastojen metsien kokonaishiilivaikutus oli noin 436 470 tCO2, eli rahastojen metsät ja niistä peräisin olevan puun käyttö auttoivat sitomaan ilmakehästä 42 300 suomalaisen keskimääräiset hiilipäästöt (keskimäärin 10,3 tCO2 per asukas). Metsärahastojen hiililaskennasta on kerrottu tarkemmin vastuullisuuskatsauksessa »