Trump ja taloustiede törmäyskurssilla

Markkinakatsaus 7.4.2025 12.00

Tom Wiik, salkunhoitaja

Trump ja taloustiede törmäyskurssilla

Presidentti Trumpin tariffiarpajaisissa on juuri arvottu uudet, odotuksia suuremmat numerot. Taloustieteeseen tai muuhun rationaaliseen päätöksentekoon perustuvia syitä kauppasodan lietsomiselle on vaikea löytää. Perimmäinen tavoite on ilmeisesti saada suuret yhtiöt investoimaan tuotantolaitoksiin Yhdysvalloissa, mutta epävarmuuden kasvaessa ja talouskasvuennusteiden hiipuessa on vaikea nähdä tämän toteutuvan ainakaan kovin lyhyellä aikavälillä, jos lainkaan.

Puheessaan Trump jätti kuitenkin oven auki keskusteluille vihjaten muulle maailmalle, että maat voivat omilla toimenpiteillään vaikuttaa ainakin vastavuoroisuuden nimissä asetettuihin tulleihin. Puheesta heijastuu Trumpin vallankäytön tyyli: hän odottaa jonoa muun maailman kuninkaallisista, presidenteistä ja pääministereistä pyrkimään puheilleen, lupaamaan myönnytyksiä ja tavoittelemaan helpotuksia kauppasuhteisiin. Isoilla tariffiprosenteilla on siis nähtävä toinenkin tavoite: saada vauhtia kahdenvälisiin neuvotteluihin ja sitä kautta päästä julistamaan nopeita voittoja kauppasodan taisteluissa.

Yhdysvaltain talous oli vuoteen 2025 lähdettäessä varsin vahvassa vedossa. Inflaatio oli laskussa,
työttömyys alhainen ja yhtiöille ennustettiin hyvää tuloskasvua. Ulkomaankaupan merkitys taloudelle on USA:ssa huomattavan paljon pienempi kuin Euroopassa, mutta siitä huolimatta etenkin tärkeimpiin kauppakumppaneihin Kanadaan ja Meksikoon kohdistetut tullit ovat saaneet mediassa paljon näkyvyyttä. Kuluttajien ja sijoittajien luottamus onkin alkuvuonna heikentynyt selvästi. Luottamusindikaattoreiden huono puoli on kuitenkin se, että ne kertovat tuntemuksista, mikä ei ole sama asia kuin käyttäytyminen.

Epävarmuus ei ole toistaiseksi juuri näkynyt talouden numeroissa lukuun ottamatta muun muassa autonvalmistajien valmistautumista uuteen tulliympäristöön. Ensi viikosta alkaen julkaistavia ensimmäisen kvartaalin tulosraportteja lukiessa onkin oma haasteensa erottaa tulleihin valmistautumisiin liittyviä varaston täyttämisiä normaaleista kysynnän muutoksista.

Korona-aika oli maailmantaloudelle opettavaista aikaa. Kysyntään, tarjontaan ja logistiikkaan tuli isoja shokkeja, joihin piti sopeutua nopeasti. Raha- ja finanssipolitiikka toki auttoivat vähitellen, mutta jälkikäteen arvioiden selvisimme kriisistä varsin hyvin. Samaa kykyä sopeutua nopeisiin muutoksiin kysytään juuri nyt. Merkittävä ero korona-aikaan on se, että nyt nähty olosuhteiden muutos on ainakin lyhyellä aikavälillä yhden ihmisen päätöksenteon varassa. Talouksilla on siis kykyä joustaa ja sopeutua, mutta sopeutumisella on aina hintansa. Tähän tiivistyykin kuluttajaa, yrityksen johtoa ja sijoittajaa riivaava kysymys: kannattaako omaa toimintaa lähteä suunnittelemaan uudelleen, jos tiedossa on, että isot tariffit voivat kadota yhtä nopeasti kuin ne ilmestyivätkin?

Pitkään jatkuessaan tullit hidastavat maailmantalouden kasvua. Huhtikuun alussa julkistetut tariffit olivat selvästi odotettua korkeampia ja niiden seurauksena yhtiöiden tulosennusteita tullaan korjaamaan alaspäin. Uskomme kuitenkin, etteivät korkeimmat tariffit ole tulleet jäädäkseen vaan tulemme näkemään niihin helpotuksia jo lähikuukausina. Kokonaan tulleista tuskin päästään eroon Trumpin hallinnon valtakaudella, mutta tämän olisi pitänyt olla tiedossa jo siinä vaiheessa, kun Trumpin toinen kausi alkoi.

Tulevat viikot pitävät sisällään poliittisten johtajien tiukkoja puheenvuoroja, kauppasotaan liittyviä vastatoimia, osake- ja valuuttamarkkinoiden voimakkaita heilahteluja ja isoja otsikoita tästä kaikesta. Kuinka pitää pää kylmänä ja keskittyä huomioimaan olennaisia asioita?

Sijoittajan päätöksentekoa helpottamaan muutama näkökulma:

• Hyvin hajautettu osakesalkku saattaa arvossaan laskea välillä, mutta nousee aina takaisin ja ohi aiempien huippujensa. Tai ainakin näin on käynyt aiemmin, joka kerta.

• Sijoittamisessa ajoitukseen liittyvä riski on tyypillisesti vaikeimmin hallittava riski. Toki jos salkussa on sietokykyyn nähden liikaa riskiä, niin sitä pitää myydä pois. Mutta onko nyt oikea ajankohta pyrkiä ajoittamaan strategisia sijoituspäätöksiä?

• S&P 500 -indeksi oli 3. huhtikuuta kaupankäynnin päätteeksi laskenut vuoden alusta noin 8,3 %. Tulisiko minun olla merkittävästi enemmän huolissani USA:n osakemarkkinasta kuin yhdysvaltalaisten sijoittajien?

• Sijoittajat tyypillisesti yliarvioivat lyhyen ajan näkymää suhteessa pitkän ajan näkymään. Osaanko omassa tilannearviossani painottaa asioita oikein?

• USA:n keskuspankilta odotetaan tälle vuodelle kolmea koronlaskua. Tariffit nostavat inflaatiota jonkin verran, mutta pääosa tuontitavaroiden kallistumisen vaikutuksesta inflaatioon on kertaluonteista.

• Trumpin talousohjelmaan kuuluvat myös verohelpotukset ja ainakin edellisellä kaudella niillä oli selvästi taloutta vahvistava vaikutus.

Huomioita muista omaisuusluokista

kiinteistömarkkina

Suomen ja Pohjoismaiden kiinteistömarkkinoiden odotetaan elpyvän vuonna 2025 laskevan korkotason parantaessa likviditeettiä. Ruotsissa markkinat ovat jo kääntyneet rahoitusmarkkinan siivittämänä, mutta Suomessa toipuminen on hitaampaa, mikä tarjoaa erityisesti kotimaassamme hyviä ostonpaikkoja.

Tällä hetkellä polarisaatio jakaa markkinoita alueiden ja kiinteistötyyppien välillä. Kasvukeskuksissa arvot kehittyvät positiivisesti, kun taas pienemmillä paikkakunnilla markkinatilanne on heikompi. Korkean kysynnän kiinteistöt, kuten energiatehokkaat rakennukset ja logistiikkatilat, säilyttävät arvonsa paremmin, kun taas vanhemmat kiinteistöt kärsivät arvonlaskusta.

Rakennuskustannukset ovat nousseet merkittävästi viime vuosina, mutta Suomessa kehitys on tasaantunut. Uudisrakentaminen on kallista, mikä nostaa vuokria ja vähentää rakentamista lisäten tilakysyntää kasvavilla paikkakunnilla. Tämä tukee olemassa olevan kiinteistökannan arvoa ja vakautta markkinoilla.

Rakennuskustannuksille on edelleen nousupainetta muun muassa geopoliittisten riskien, energiatehokkuusvaatimusten ja todennäköisen Ukrainan jälleenrakentamisen vuoksi.

Vanhojen asuntojen kaupan odotetaan kasvavan Suomessa 8–10 % ja hintojen nousevan 2,5–3,5 %. Myös muissa Pohjoismaissa hintojen ennustetaan nousevan.

Yhteenvetona laskeva korkotaso ja vakaammat rakennuskustannukset luovat suotuisat olosuhteet kiinteistösijoittamiselle vuonna 2025 – erityisesti pitkän aikavälin sijoituksille.

yrityslainamarkkina

Yrityslainamarkkinoilla riskilisät ovat olleet viimeisen reilun vuoden sitkeästi matalalla tasolla, minkä vuoksi yrityslainakorien rakentaminen järkevillä ehdoilla on ollut haastavaa. Näin siitä huolimatta, että yleinen korkotaso on maltillistumisesta huolimatta pysynyt kaukana aiemmin nähdystä nollatasosta.

Viime aikoina riskilisissä on kuitenkin nähty nousua Atlantin molemmin puolin, mutta erityisesti Pohjois-Amerikassa. Trumpin tempoileva tullipolitiikka on keskeinen tekijä riskilisien nousun takana, eikä tähän näytä olevan tulossa nopeaa ratkaisua lähiaikoina. Riskilisien nousu on ollut viime viikkojen aikana melko tasaista, mikä aiempaan kokemukseen perustuen saattaa myös indikoida korkeampien riskilisien olevan pysyvämpiä, kuin jos muutos olisi ollut nopea ja jyrkkä.

Nykyinen markkinatilanne tarjoaakin mielenkiintoisia mahdollisuuksia yrityslainakorien osalta. Pyrimme hyödyntämään riskilisien mahdolliset liikkeet tarjoamalla kulloinkin vallitsevan markkinatilanteen mahdollisimman hyvin hyödyntäviä yrityslainakoreja. Ikkuna näyttäisi nyt avautuneen, eikä kukaan tiedä kuinka pitkäksi aikaa. Tilannetta kannattaa siis hyödyntää niin kauan kuin se on tarjolla.

Painotukset UB Omaisuudenhoidon allokaatiossa

Varainhoidon allokaatiossa olemme pitäneet osakepainon alkuvuoden aikana ennallaan neutraalipainossa. Tammikuun lopulla siirsimme USA-sijoitustemme painoa pois suurimmista teknologiayhtiöistä muihin toimialoihin. Korkosijoituksissa siirsimme maaliskuun alussa painoa lyhyestä korosta Saksan valtionobligaatioihin.

Pidämme osakemarkkinan laskua edelleen enemmän lyhyen ajan liikkeenä kuin alkuna pitkäaikaiselle laskutrendille.

Tässä katsauksessa esitetyt asiat ja informaatio perustuvat UB Omaisuudenhoito Oy:n luotettavina pitämiin lähteisiin ja UB Omaisuudenhoito Oy:n omiin arvioihin. Tämä ei kuitenkaan sulje pois virhemahdollisuuksia ja tietojen epätäydellisyyttä. Johtopäätösten perustana oleva informaatio voi muuttua nopeasti ja UB Omaisuudenhoito Oy voi muuttaa mielipidettään tai markkinanäkemystään ilman eri ilmoitusta. UB Omaisuudenhoito Oy tai sen yhteistyökumppanit tai kukaan sen työntekijöistä ei vastaa katsauksen käytöstä aiheutuvista mahdollisista vahingoista. Mitään katsauksen kautta saatavaa informaatiota ei pidä sellaisenaan käsittää rahoitusvälineen osto- tai myyntitarjoukseksi taikka muuksi kehotukseksi sijoitustoimenpiteisiin. Tehdessään sijoituspäätöksiä tai toimenpiteitä tulee lukijan perustaa ne omaan arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä.