Ajankohtaista

Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintoon liittyvillä teemoilla, eli ESG-tekijöillä, on tärkeä rooli sijoituspäätöksiä tehtäessä, ja vastuullisuusriskin arviointi on keskeinen osa sijoitusprosessia.

Vastuullisuusriskin arvioinnissa kolmansien osapuolten suorittamalla analyysillä on aivan olennainen rooli. United Bankersin korkorahastojen käyttämistä työkaluista keskeisin on Morningstariin kuuluvan Sustainalyticsin tietokanta, josta löytyy analyysi ja yhtiökohtainen vastuullisuusarvosana valtaosalle julkisesti noteeratuista yhtiöistä. Tässä mielessä Sustainalytics ja muut luokittelijat ovat vastuullisuusriskin arvioinnissa samassa roolissa, kuin mitä esimerkiksi S&P tai Moody’s ovat luottoriskin luokittelussa eli reittaamisessa.

Vastuullisuusriskiä reittaavia tahoja on monta, eikä alan sisällä ainakaan toistaiseksi ole nähty konsolidaatiota alan keskeisimpien toimijoiden välillä. Vastuullisuusriskin arviointi on varsin uusi liiketoiminta-alue ja arviointia tuottavat yritykset ovat pääosin nuoria. Siksi voi hyvin olettaa, että toimijoiden lukumäärä pienenee ajan myötä markkinan kehittyessä. Toimijoiden tämänhetkinen suuri määrä aiheuttaa sen, ettei reittauksessa käytettävä metodologia ole yhteneväinen eivätkä alan standardit vakiintuneita. Tästä syystä saman liikkeeseenlaskijan vastuullisuusriskiä kuvaava arvosana saattaa vaihdella merkittävästi eri luokittajien välillä, eivätkä arvosanat ole ylipäätään vertailukelpoisia, koska eri toimijat saattavat mitata ja painottaa hieman eri tekijöitä ja vastuullisuuteen liittyviä elementtejä. 

ESG-luokitusten arviointiasteikoissa ja -perusteissa on merkittäviä eroja 

Alla (Kuva 1) on kuvattuna joidenkin satunnaisesti valittujen yhtiöiden ESG-luokituksia kahden reittaajan osalta. Yhtiöt edustavat eri toimialoja, kokoluokkia ja maantieteellisiä alueita samoin kuin vastuullisuusriskiä laajasti koko skaalalla. Toinen reittaajista on Sustainalytics ja toinen on Bloombergin laskema ESG-score. Sustainalyticsin arvosana-asteikko on 0–100 siten, että mitä matalampi lukema, sitä pienempi vastuullisuusriski. Bloombergin ESG-scoren asteikko on vastaavasti 0–10, ja siinä 10 tarkoittaa parasta mahdollista arvosanaa ja siis pientä vastuullisuusriskiä ja nolla puolestaan on huonoin mahdollinen arvosana.

Ristiriita näiden kahden reittaajan arvosanoissa käy hyvin ilmi oheisesta kuviosta. Pystyakselilla on Sustainalyticsin analyysiin perustuva asteikko ja vaakatasolla Bloombergin ESG-score. Hypoteesina on, että yhtiön mitattu vastuullisuusriski ei riipu reittaajasta; toisin sanoen molemmilla reittaajilla tulisi olla yhteneväinen käsitys yhtiön vastuullisuusriskistä. Varsinkin, jos vastuullisuusriski on erityisen korkea tai erityisen matala, voitaisiin olettaa, että näissä tapauksissa näkemys molempien reittaajien osalta olisi yhteneväinen. Esimerkiksi erityisen matalan vastuullisuusriskin yhtiön tulisi saada matala arvosana Sustainalyticsilta ja vastaavasti korkea luku Bloombergin ESG-scoresta. 

Vastuullisriskiä kuvaavat arvosanat

Mikäli kaikkien otoksen yhtiöiden vastuullisuusreittaukset olisivat yhteneväisiä molempien reittaajien osalta, tulisi kuvassa esitetyn regressiosuoran kulkea kuvion oikeasta alakulmasta kohti vasenta yläkulmaa. Mutta kuten havaitaan, kulkee suora lähes vaakatasossa. Voisi sanoa, etteivät kyseisten reittaajien arvosanat ole keskenään konsistensseja. Tätä ilmentää korrelaation vähäisyys (Selitysaste R²).

Arvosanojen erilaiset painotukset tuottavat päänvaivaa loppukäyttäjille

Ristiriitaisten reittausten taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä, ja niiden läpikäynti olisi itsessään oman blogitekstinsä aihe. Aihetta on tutkittu paljon ja tutkimustietoa ristiriitaisten reittausten taustatekijöistä löytyy paljon (muun muassa Aggregate Confusion: The Divergence of ESG Ratings* | Review of Finance | Oxford Academic ja esma50-165-1524_trv_1_2021 (4).pdf).Yksi todennäköinen selittävä tekijä ristiriitaisille reittauksille voi olla, että eri ESG-tekijöiden painotukset vaihtelevat reittaajien välillä. Lisäksi mitattavat tekijät eri osa-alueilla saattavat poiketa toisistaan. Yhtä kaikki, reittausinformaation loppukäyttäjän kannalta tilanne on haastava. 

Toinen salkunhoitajan huomion kiinnittävä seikka on Sustainalyticsin asteikon skaala. Vaikka Sustainalyticsin metodologiassa asteikko on 0–100, ovat viidenkymmenen ylittävät lukemat käytännössä harvinaisia. Tässä otoksessa yli 50:n lukemia ei ollut yhtään. Tässä suhteessa Bloombergin skaala on tehokkaammin käytetty, vaikka sielläkin yli 8 ja alle 1 arvosanat puuttuvat täysin.

Yhteenvetona voisi todeta, että kolmansien osapuolten toteuttama vastuullisuusriskin mittaaminen ja reittaus on kehittynyt myönteisesti suhteellisen lyhyessä ajassa. Vastuullisriskin arviointi on saavuttanut sijaa laajasti myös eri sijoittajien sijoitusprosesseissa. Sijoittajan kannalta vastuullisuusriskin arviointia vaikeuttaa kuitenkin yhtenäisten standardien puuttuminen, metodologian kirjavuus ja reittaajien keskenään ristiriitaiset reittaukset. Jatkossa myös sääntelyn odotetaan osaltaan tuovan selkeyttä pelisääntöihin, kun ESG:hen liittyvää luokittelutoimintaa ja sen läpinäkyvyyttä koskeva EU:n asetus (ESGR) etenee. Asetuksen tarkoituksena on parantaa ESG-luokitusten vertailtavuutta sekä vahvistaa luokittelujen luotettavuutta. Uusien sääntöjen soveltamisen odotetaan alkavan vuoden 2026 aikana. 

Liite 1