AI eli Anthropic IPO

Koska teknologiasektori ja erityisesti tekoälynimet hallitsevat markkinaa tällä hetkellä, lienee sopivaa mietiskellä muutamalla rivillä tekoäly-yhtiö Anthropicin (Claude) listautumista, eli millä arvostuksella pörssiin tullaan, jos tullaan. Yhtiön kasvu on hurjaa ja niinpä valuaatiotkin ovat sen mukaisia. Mahdollisessa listautumisessa Anthropicin arvo on jotain 1 000 ja 2 000 miljardin dollarin välillä – tuohon väliin mahtuu muuten kolme Helsingin pörssiä. 

Anthropicin listautumisen edistyminen lienee nyt se markkinatunnelman mittari, jota seurataan erityisen tarkasti. Tekoälyyn liittyvät tuomiopäivän ennustukset ja mahdollinen regulaation lisääminen, korkotason nousu sekä joidenkin teknologiayhtiöiden (CoreWeave, Oracle…) lainojen sekä luottoriskijohdannaisten hinnat ovat menneet väärään suuntaan ja hapantaneet tunnelmia. Tekoäly-yhtiöt kilpailevat lainamarkkinoilla pääomasta valtionlainojen ja muiden yrityslainojen kanssa, ja korkomarkkinan heikkeneminen näkyy myös osakemarkkinoilla. Indeksitasolla ollaan kuitenkin edelleen hyvässä noin 10–14 prosentin nosteessa tänä vuonna. Yhdysvalloissa ollaan lähellä huippuja, Euroopassa ja myös Suomessa ollaan tultu hieman alas huipuista lähinnä pankkisektorin hyytymisen vuoksi. Listautumismarkkinalla on nähty myös listautumisten lykkäämisiä ja perumisia. Esimerkiksi meille suomalaisille tuttu älysormusyhtiö Oura lykkäsi listautumistaan ”markkinatilanteen” vuoksi. Oliko kyse kuitenkin hinnoittelusta tai vanhojen omistajien ”rahastuksesta”, jos all-time high -markkinassa anti ei maistunut? Jotta markkina ei yskähdä pahemmin, toivon, että Anthropic saadaan jollain hinnalla listalle loppuvuonna.

Vaikka markkinoilla onkin turbulenssia ainakin hetkellisesti, onhan tässä aikamoinen, jopa ennennäkemätön investointiaalto menossa. Tekoälyinfran rakentaminen vuosina 2025–2032 maksaa noin 3,6 % Yhdysvaltojen BKT:sta, eli puhutaan tuhansista miljardeista dollareista. Vertailun vuoksi Yhdysvallat sai muutaman äijän kuuhun nykyrahassa noin 300 miljardilla dollarilla, ja rautateiden rakennusbuumi villin lännen aikaan 1870–1890 oli noin 2,2 % BKT:sta. Tietoliikenneverkkojen rakentaminen vuosina 1996–2003 maksoi ”vain” 1,1 % BKT:sta. Tekoälybuumi säteilee joka paikkaan ja lähes jokaiselle toimialalle.

Sitten katsaus politiikkaan. Ranska on liekeissä, enkä viittaa nyt mihinkään positiiviseen pöhinään. Ensi vuoden huhtikuun presidentinvaalit ovat kulman takana, ja viimeisten gallupien mukaan Marine Le Pen johtaa 48 prosentin kannatuksella. Ranskan valtionlainojen korkotaso on noussut selvästi ja korkoero Saksaan kasvaa. Ranskan valtion budjetti on ollut viimeksi ylijäämäinen vuonna 1974. Sijoittajat tietävät kuitenkin, että Euroopan keskuspankki tullee tarvittaessa apuun jollain uudella kirjainyhdistelmällä, eivätkä Ranskan korot siksi ole nousseet tätä enempää. Muistanette eurokriisin ja muiden kriisien lyhenteet SMP, APP, PEPP, TLTRO ja niin edelleen. Näitä nähtäneen lisää. Ei unohdeta myöskään marraskuun alun välivaaleja Yhdysvalloissa. Paine bensapumpuilla ja korkojen nousu alkavat tuntua äänestäjien lompakoissa.

Tuloskausi on lähtenyt käyntiin lähinnä pankkisektorin voimin, ja tuloskasvuennusteet ovat korkealla tasolla teknologiayhtiöistä johtuen. Tuloskasvu onkin keskittynyt hyvin pitkälti muutamiin isompiin yhtiöihin: Nvidia, Micron ja Broadcom vastaavat noin 40-prosenttisesti koko tuloskasvusta tälle katsauskaudelle. Muissa yhtiöissä tuloskasvu onkin sitten rauhallisempaa. Myös kotimainen tuloskausi on käynnistynyt Nordean johdolla. Pankin tulos oli aivan odotusten mukainen mutta maininta, että Nordea on keskusteluissa EKP:n kanssa riskipainojen nostosta, laittoi pankin omien osakkeiden ostot jäihin ja osakkeen alaviistoon. Koko Euroopan pankkisektori on painunut noin 10 % syksyn mittaan. Pohjalla on toki noin 100 %:n nousu kahdessa vuodessa. Nokian tulosjulkaisussa kiinnostaa tekoälybisneksen tilausvirta, ja mitä yhtiö kertoo kokonaismarkkinasta. Verrokkiyhtiöt ovat kertoneet hurjia markkinakasvuennusteita, ja Nokian pitäisi pikkuhiljaa näyttää, että yhtiö pääsee nousseiden ennusteiden mukaiseen vauhtiin. Nesteen tulos lienee huippuhyvä, mikäli isot huoltoseisokit eivät sotke tulosjuhlia. Metsäteollisuus jatkanee, no, samaan malliin kuin viimeiset nihkeät vuodet. Tsemppiä tuloskauteen!