Ammattilaiset paljastavat: näistä syistä kannattaa sijoittaa metsään

UB Nordic Forest Management Oy:n toimitusjohtaja Teemu Silmu ja salkunhoitaja Anniina Kostilainen sanovat, että vastuullinen metsänhoito vaatii tietoa, aikaa ja osaamista. ”Se näkyy metsien elinvoimaisuudessa ja ilmastokestävyydessä – ja sillä on taloudellista merkitystä”, Kostilainen perustelee. Kuva: Sabrina Bqain

Osakekurssit milloin syöksyvät, milloin ampaisevat nousuun. Samaan aikaan kun monet sijoittajat hermoilevat, metsä kasvaa rauhaiseen tahtiinsa.

Männyt, kuuset ja koivut vähät välittävät kurssien heilunnasta. Puut keskittyvät kasvattamaan vuosirenkaitaan, ja vähitellen ne varttuvat järeiksi jättiläisiksi.

”Metsä varttuu vakaasti vuodesta toiseen riippumatta siitä, mitä osakemarkkinoilla tapahtuu”, sanoo United Bankers -konserniin kuuluvan UB Nordic Forest Management Oy:n toimitusjohtaja Teemu Silmu.

Suhdanteista riippumatonta tuottoa ja vakautta tavoittelevan sijoittajan kannattaakin punnita, voisiko tämä perinteinen sijoituskohde olla hyvä lisä salkkuun.

Metsään sijoittaminen voi olla hyvä keino hajauttaa sijoituksia ja hallita riskejä.

”Historiallisesti puunhinnat ovat noudatelleet inflaatiota hyvin tarkkaan, ja näin ollen metsä antaa suojaa inflaatiota vastaan”, Silmu sanoo.

Hakkuiden maksimointi ei johda tuoton maksimointiin.

United Bankersin metsärahastot omistavat metsätiloja laajalta maantieteelliseltä alueelta. Varainhoitoyhtiö hallinnoi rahastojensa kautta yli 150 000 hehtaarin laajuista metsäomaisuutta Suomessa ja Baltiassa.

”Metsärahastoon sijoittaminen voi olla tapa omistaa metsää ilman, että kantaa huolta sen käytännön hoitamisesta ja riskeistä, joita liittyy esimerkiksi sääilmiöihin”, Silmu perustelee.

Sijoittaja saa metsästä tuottoa hakkuutulojen ja puuston arvonnousun kautta.

”Hakkuiden maksimointi ei johda tuoton maksimointiin”, Silmu korostaa.

”Hakkuut suunnitellaan siten, että sijoittaja saa tasaista tuottoa ja metsien kasvu varmistetaan pitkällä aikavälillä. Tuotto muodostuu ennen kaikkea metsän biologisesta kasvusta. Sen edellytyksenä on hyvä hoito.”

United Bankersin metsärahastojen tavoitteena on ensisijaisesti arvokkaan tukkipuun tuotanto.

Teemu Silmu sanoo, että metsäsijoituksella on vähäinen korrelaatio muihin omaisuusluokkiin, kuten osakkeisiin ja korkoihin. ”Metsäomaisuus säilyttää arvonsa läpi suhdanteiden.” Kuva: Sabrina Bqain

Tukkipuu on puun paksuin ja arvokkain osa. Sitä käytetään rakentamisessa, huonekaluteollisuudessa ja korkealaatuisissa puutuotteissa. Kuitupuu puolestaan on ohuempaa, ja siitä tehdään esimerkiksi sellua ja paperia.

Sijoittajan tuoton kannalta ero on merkittävä: tukista saa moninkertaisen hinnan kuitupuuhun verrattuna. Pitkäjänteisyyttä kuitenkin vaaditaan, sillä puun kasvaminen taimesta täysimittaiseksi voi viedä 50–100 vuotta.

Puun arvoon vaikuttaa myös markkinatilanne, eli kysyntä ja tarjonta.

”Suomessa on hyvät näkymät sille, että puuta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa uusiutuvana raaka-aineena”, sanoo United Bankersin Head of Forest Sustainability, salkunhoitaja Anniina Kostilainen.

Metsien kestävästä käytöstä vastaava Kostilainen luettelee, että kysynnän kasvua tukevat megatrendit, kuten vihreä siirtymä, fossiilisista raaka-aineista luopuminen ja rakentamisen päästöjen vähentäminen.

Harkitsetko metsään sijoittamista? Lue lisää

Yli puoli miljoonaa suomalaista omistaa metsää, ja monelle se on toiseksi arvokkain omaisuus oman kodin jälkeen.

Silti yhä harvempi metsänomistaja enää asuu tilallaan. Kaupungistumisen myötä ihmiset ovat ajautuneet kauas metsistään.

Suuri osa metsätiloista on kooltaan pienempiä kuin 30 hehtaaria, mistä voi koitua haasteita. Jos myytävää puuta ei kerry kerralla tarpeeksi, ostajia on vaikea houkutella, jolloin puunhinta saattaa laskea.

Uusiutuvan energian hankkeesta saatava vuokratulo voi tarkoittaa moninkertaista tuottoa metsätalouden tuottoon nähden.

United Bankersin metsärahastoissa noudatetaan periaatetta ”buy and build”, eli ”osta ja rakenna”.

”Kun ostamme rahastoon yksittäisiä metsätiloja, yhdistämme ne yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi, metsäportfolioksi. Sen kokonaisarvo on osiensa summaa korkeampi. Ideana on, että meille syntyy alueellisia klustereita, eli useita lähekkäin sijaitsevia metsätiloja, joita voidaan hoitaa yhdessä”, Silmu avaa.

Näin saadaan skaalaetua puumarkkinoilla: mittakaavan kasvaessa keskimääräiset metsänhoidon kustannukset alenevat ja puun myynti helpottuu. Rahastojen tiloilla myös taataan metsien ammattimainen hoito.

”Rahastojemme omistukseen siirtyviä metsätiloja on saatettu aiemmin hoitaa vaihtelevasti, ja monilla tiloilla on hoitorästejä. Kun metsät ovat rahastojemme omistuksessa, hoitotyöt tehdään oikea-aikaisesti, ja mahdolliset hoitorästit kurotaan kiinni”, Kostilainen kertoo.

Hän jatkaa, että monet metsänomistajat ovatkin myyneet tilansa rahastolle ja sijoittaneet saamansa varat samaan rahastoon. Näin yhden tilan omistus vaihtuu osuuteen lukuisista tiloista. Sijoitus on valmiiksi hajautettu.

Samalta hehtaarilta voi syntyä tuottoa useilla tavoilla.

Metsämaan arvo ei ole vain sen puissa.

United Bankersin metsäsijoitusasiantuntijat arvioivat jokaisen metsäpalstan kohdalla, millä tavalla se tuottaa parhaiten lisää arvoa. Kyse on niin kutsutusta Highest and Best Use -periaatteesta, jossa jokaiselle maa-alueelle pyritään löytämään sen tuottavin käyttötarkoitus.

”Useimmissa kohteissa aktiivinen metsätalous tuottaa parhaan kassavirran. Valitsemme kullekin metsälle soveltuvimmat käsittelymenetelmät. Joskus luontoarvot ovat niin suuret, että järkevin tapa käyttää metsää on sen suojelu”, Silmu sanoo.

Taloudellisesti on erittäin otollista, jos maa-alueella on mahdollista toteuttaa uusiutuvan energian hanke. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tuulivoimaloita tai akkuvarastoja.

”Uusiutuvan energian hankkeesta saatava vuokratulo voi tarkoittaa moninkertaista tuottoa metsätalouden tuottoon nähden.”

Kostilainen täsmentää, että kyse ei ole puiden korvaamisesta turbiineilla, vaan metsätalouden ja tuulivoiman yhteensovittamisesta.

”Samassa metsässä voidaan harjoittaa sekä metsätaloutta että uusiutuvaa energiantuotantoa.”

Lue lisää metsästä sijoituskohteena

”Rahastojemme metsissä suojelemme arvokkaita luontokohteita ja teemme luonnon monimuotoisuutta edistävää metsänhoitotyötä”, Anniina Kostilainen sanoo. Kuva: Sabrina Bqain

Kostilainen näkee, että Suomeen saattaa lähitulevaisuudessa syntyä myös luontoarvojen markkinat. Niillä ostaja voisi maksaa metsänomistajalle luontoteoista.

”Yrityksen rahoituksella voisi esimerkiksi ennallistaa aikoinaan ojitettuja suoalueita takaisin kohti luonnontilaa.”

Sukupolvien ajan metsänkasvatus perustui ajatukselle, että liiallinen vesi metsissä on ongelma ja ne pitää ojittaa kuiviksi.

”Nyt suunta on se, että meidän pitäisi varmistaa metsiemme riittävä kosteus puiden kasvun turvaamiseksi. Suositellaan matalia ojia, jotta pohjaveden pinta nousee lähemmäs maanpintaa”, Silmu kertoo.

Samalla vähennetään myös maaperän hiilidioksidipäästöjä ja vesistöjen kuormitusta.

Monimuotoinen metsä on vahvempi erilaisia tuhonaiheuttajia vastaan.

Metsät ovat niin ikään merkittäviä hiilinieluja ja -varastoja.

United Bankersin metsärahastojen tavoitteena onkin ilmastonmuutoksen hillintä.

”Olemme sitoutuneet siihen, että pitkällä aikavälillä rahastojemme metsien hiilivarastot kasvavat”, Kostilainen toteaa.

”Sen lisäksi, että kasvava metsä sitoo hiiltä, kestävät puutuotteet varastoivat sitä pitkäksikin aikaa. Laskemme myös korvaavuusvaikutuksia eli sitä, miten puu korvaa fossiilisia raaka-aineita ja fossiilista energiaa sekä vähentää päästöjä.”

Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin jo aiheuttanut metsille uusia riskejä.

Voimistuneet myrskyt kaatavat puita. Pitkittyneet kuivuusjaksot heikentävät puiden kasvua, altistavat ne hyönteistuhoille ja lisäävät maastopaloja. Kirjanpainajat uhkaavat erityisesti vanhoja kuusia.

United Bankersin rahastojen metsissä riskeihin vastataan aktiivisella metsänhoidolla ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisella.

”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen lähtee metsän elinvoimaisuudesta”, Silmu sanoo.

Kostilainen jatkaa, että tavoitteena on kaksinkertaistaa rahastojen metsien lehtipuiden osuus. Jokaisessa hakkuussa metsään jätetään säästö- ja lahopuita, suojatiheikköjä eliölajeille ja suojavyöhykkeitä vesistöjen ympärille. Rehevillä turvemailla hyödynnetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä ja vältetään avohakkuita.

”Monimuotoinen metsä on vahvempi erilaisia tuhonaiheuttajia vastaan.”

Metsän sertifiointi tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsänhoitoa.

United Bankersin rahastojen kaikki Suomessa sijaitsevat metsät sertifioidaan sekä PEFC- että FSC-standardien mukaan.

”Sertifikaatti ei ole vain merkki, vaan työkalu. Sertifiointiin kuuluu sisäinen ja ulkoinen laadunvalvonta. Ulkoisissa auditoinneissa kolmas osapuoli tarkastaa, että rahaston metsiä hoidetaan vastuullisesti”, Kostilainen kertoo.

Sertifioitu puu on markkinoilla kysyttyä, ja erityisesti FSC voi nostaa sen hintaa. Hyvin hoidettu, monimuotoinen metsä palkitsee omistajansa siis monella tapaa.

”Kun meillä on terveet metsät, ne pystyvät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin”, Silmu kiteyttää.