Mitä sijoitusmarkkinoilta voi odottaa syksyllä?

Kesä ei ole tarjonnut sijoittajille pelkkää riippumattoilua. Kevään voimakkaan nousun jälkeen markkinoiden vauhti rauhoittui kesä–heinäkuussa, ja etenkin teknologiasektorilla sekä osassa Aasian osakemarkkinoita nähtiin ajoittain voimakkaitakin kurssiliikkeitä. Puolijohdesektori korjasi kesän aikana selvästi huipputasoiltaan, kun pitkien korkojen nousu, korkeat arvostukset ja epäilyt tekoälyinvestointien kasvuvauhdin kestävyydestä lisäsivät varovaisuutta. Elokuussa teknologiasektori on kuitenkin jälleen saanut tukea vahvoista tuloksista ja edelleen nopeasti kasvavista tekoälyinvestoinneista.

Maailman osakkeet ovat tuottaneet vuoden alusta euromääräisesti noin 17 prosenttia, ja Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat elokuussa kohonneet uudelleen ennätystasojen tuntumaan. Nousua ovat tukeneet etenkin odotuksia vahvemmat yritystulokset ja hieman helpottaneet korkopelot. Suhdannekuva on kuitenkin aiempaa kaksijakoisempi: yritysten investoinnit jatkuvat vahvoina, mutta Yhdysvaltain yksityisestä kulutuksesta ja työmarkkinoilta on saatu joitain merkkejä kasvun hidastumisesta. Toistaiseksi kokonaisuus näyttää silti enemmän hallitulta viilenemiseltä kuin laaja-alaiselta taantumalta.

Osakemarkkinoiden kehitys 2026 (euromääräiset tuottoindeksit, vuoden alusta 14.8. asti)

Odotettua parempi tuloskausi

Toisen vuosineljänneksen tuloskausi on ollut selvästi odotettua vahvempi. Yhdysvalloissa suuri enemmistö tuloksensa julkistaneista S&P 500-yhtiöistä on ylittänyt analyytikoiden ennusteet, ja tuloskasvu on nousemassa noin 30 prosenttiin myös poikkeukselliset kertaluonteiset erät oikaistuna.  

Teknologiayhtiöt ja tekoälyinvestointeihin liittyvät yritykset ovat edelleen kasvun keskiössä, mutta myönteinen kehitys on levinnyt myös muille toimialoille. Teollisuuden, rahoituksen ja energiasektorin tulokset ovat kehittyneet vahvasti, mikä tekee markkinoiden tulospohjasta aiempaa leveämmän. Tällä on merkitystä, sillä osakemarkkinoiden nousu on kestävämmällä pohjalla silloin, kun tuloskasvu ei riipu vain muutamasta suurimmasta teknologiayhtiöstä.

Myös Euroopassa tuloskausi on ylittänyt odotukset. STOXX Europe 600-yhtiöiden toisen vuosineljänneksen tuloskasvu on noussut runsaan 20 prosentin tuntumaan, vaikka ennen tuloskautta odotukset olivat selvästi tätä maltillisemmat. Energiasektori selittää osan vahvuudesta, mutta tuloskehitys on ollut myönteistä myös muualla markkinassa.

Sijoittajan kannalta jo raportoitujen lukujen lisäksi olennaista on tuleva kehitys. Tulosodotukset vuoden jälkipuoliskolle ovat pysyneet vahvoina, ja tämä on yksi tärkeimmistä osakemarkkinoita tukevista tekijöistä. Samalla rima on noussut. Kun sekä tulosennusteet että osakekurssit ovat korkealla, pelkkä odotusten täyttäminen ei välttämättä enää riitä uusiin kurssinousuihin. Syksyllä huomio siirtyykin yhä enemmän siihen, pystytäänkö vahva kasvu säilyttämään myös ensi vuotta koskevissa ennusteissa.

Hormuz pitää öljymarkkinat varpaillaan

Geopoliittinen epävarmuus ei ole kesän aikana poistunut. Yhdysvaltain ja Iranin välisten neuvottelujen eteneminen on jälleen vaikeutunut, ja Hormuzinsalmen liikenne hidastui elokuun puolivälissä voimakkaasti. Tilanne on pitänyt raakaöljyn hinnan korkealla; Brent-laadun barrelihinta on liikkunut jälleen 90 dollarin tuntumassa Hormuzinsalmella nähtyjen tankkerihyökkäysten ja neuvottelujen vaikeutumisen seurauksena.

Markkina on silti kahden vastakkaisen voiman välissä. Hormuz on yksi maailman energiakaupan tärkeimmistä pullonkauloista, joten pitkäkestoinen liikenteen häiriö voisi nostaa öljyn hintaa nopeasti. Toisaalta korkeat energian hinnat heikentävät kysyntää, ja tuottajat sekä ostajat ovat löytäneet vaihtoehtoisia kuljetusreittejä. Tästä syystä öljyn hinta ei ole reagoinut liikenteen vähenemiseen niin voimakkaasti kuin pelkän tarjontariskin perusteella voisi helposti odottaa.

Riskiä ei kuitenkaan kannata vähätellä. Pitkittyessään korkea energian hinta heikentäisi kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta sekä antaisi uutta vauhtia inflaatiolle. Energiantuonnista riippuvainen Eurooppa on tässä suhteessa Yhdysvaltoja haavoittuvampi. Toistaiseksi sijoittajat ovat kuitenkin palanneet nopeasti geopoliittisista uutisista yritysten tuloksiin, mikä kertonee joko lyhyestä uutismuistista tai luottamuksesta talouden ja yritysten kykyyn sopeutua korkeampiin energian hintoihin.

Raakaöljyn hintakehitys 12 kk (Brent, CO1-futuurihinta 14.8. asti)

Keskuspankkien liikkumavara on rajallinen

Rahapolitiikan näkymä on muuttunut kesän aikana aiempaa haastavammaksi. Yhdysvalloissa keskuspankki Fed jätti heinäkuussa ohjauskoron ennalleen, mutta kolme päätöksentekijää olisi jo halunnut nostaa korkoa. Heinäkuun inflaatioluvut ovat sittemmin hieman helpottaneet kiristyspaineita: Yhdysvaltain kuluttajahintojen vuosinousu hidastui 3,4 prosenttiin ja pohjainflaatio 2,5 prosenttiin. Heti julkaisun jälkeen markkinat hinnoittelivat syyskuun koronnostolle vajaan 40 prosentin todennäköisyyttä, ja myöhempi pehmeämpi talousdata on painanut arviota edelleen alaspäin.

Tilanne ei silti ole Fedille helppo. Inflaatio on edelleen tavoitetta korkeammalla, palveluiden hintapaineet ovat sitkeitä ja Lähi-idän tilanne voi nostaa energia- ja kuljetuskustannuksia nopeasti. Samaan aikaan kuluttajakysyntä ja työmarkkinat ovat viilenemässä. Fed joutuu näin tasapainoilemaan liian kireän rahapolitiikan aiheuttaman kasvuriskin ja liian aikaisin löysätyn politiikan inflaatioriskin välillä.

Euroalueella lähtökohta on samankaltainen. EKP nosti talletuskorkonsa kesäkuussa 2,25 prosenttiin ja piti sen heinäkuussa ennallaan, mutta markkinat varautuvat edelleen uusiin kiristyksiin. Euroopan erityinen haaste on energian hinnan mahdollinen uusi nousu tilanteessa, jossa talouskasvu on Yhdysvaltoja hitaampaa.

Myös pitkät korot ovat pysyneet korkealla. Yhdysvaltain kymmenvuotinen valtionlainakorko on liikkunut elokuussa noin 4,7 prosentin tuntumassa ja 30-vuotinen korko jo lähes 5,3 prosentissa, mikä kuvastaa inflaatiohuolten lisäksi Yhdysvaltain suurta julkisen talouden alijäämää ja kasvavaa velantarvetta. Pitkien korkojen pysyminen sitkeästi korkealla on mielestämme osakemarkkinoille olennainen kysymys jatkossa. Perussääntö on yksinkertainen: mitä houkuttelevampaa tuottoa korkosijoitukset tarjoavat, sitä enemmän myös osakkeilta vaaditaan.

USA:n ja euroalueen keskuspankkikorot (8/2021–8/2026)

Politiikka nousee syksyllä sijoittajien agendalle

Yhdysvaltain välivaalit järjestetään 3. marraskuuta. Kaikki edustajainhuoneen 435 paikkaa ja senaatista 35 paikkaa ovat jaossa, joten vaalit voivat muuttaa merkittävästi voimasuhteita Washingtonissa. Demokraatit tarvitsevat senaatin takaisin saamiseksi neljän paikan nettovoiton.

Tällä hetkellä kannatusennusteissa demokraatit ovat selviä suosikkeja edustajainhuoneen enemmistöön, kun taas senaatin hallinta on huomattavasti tasaisempi kysymys. Markkinoiden kannalta puolueiden välistä voimasuhdetta tärkeämpää on usein se, kuinka vaalit vaikuttavat vero-, kauppa-, finanssi- ja sääntelypolitiikkaan. Jaettu vallankäyttö voi vähentää suurten politiikkamuutosten todennäköisyyttä, mutta historiallisesta datasta ei voi vetää liian vahvoja johtopäätöksiä siitä, kumpi puolue olisi osakkeille ns. parempi.

Historia tarjoaa tähän kuitenkin mielenkiintoisen näkökulman: osakemarkkinat ovat tyypillisesti piristyneet välivaalien jälkeen poliittisesta lopputuloksesta riippumatta. Vuodesta 1970 lähtien S&P 500:n keskimääräinen kokonaistuotto vaaleja seuranneiden kuuden kuukauden aikana on ollut noin 14 prosenttia. Historia ei tietenkään ole tae tulevasta – ja lopulta talouskasvu, korot ja yritysten tulokset ratkaisevat markkinoiden suunnan vaalitulosta enemmän.

Syksyn kysymys: kuinka paljon hyvää on jo hinnoissa?

Kesän vahva tuloskausi on nostanut paitsi osakekursseja myös sijoittajien odotuksia. Syksyn kannalta keskeinen kysymys onkin, kuinka paljon hyvää nykyisiin kurssitasoihin on jo hinnoiteltu. S&P 500 on lähellä ennätystasojaan, tulosennusteita on nostettu ja tekoälyinvestointien odotetaan jatkuvan erittäin suurina. Vahvat lähtökohdat tarkoittavat samalla sitä, että uusia myönteisiä yllätyksiä tarvitaan aiempaa enemmän.

Tekoälyinvestoinnit ovat tässä yksi syksyn keskeisistä seurattavista teemoista. Suurten teknologiayhtiöiden investointibudjetit ovat kasvaneet voimakkaasti ja luovat kysyntää puolijohteille, datakeskuksille, sähköntuotannolle ja teollisuudelle. Viiden suuren yhdysvaltalaisen teknologiayhtiön (Microsoft, Alphabet, Amazon, Meta ja Oracle) investointien arvioidaan nousevan tänä vuonna yhteensä noin 750 miljardiin dollariin. Investointien mittakaava alkaa näkyä myös yhtiöiden vapaissa kassavirroissa, ja sijoittajien huomio onkin siirtymässä yhä enemmän siihen, millaista tuottoa valtavat investoinnit lopulta synnyttävät. Toistaiseksi yritysten tulokset tukevat hyvin näkemystä investointisyklin jatkumisesta. Jos investointitahti kuitenkin alkaa hidastua samaan aikaan, kun korkeat korot painavat muuta taloutta, voivat korkealle nousseet tulosodotukset muuttua nopeasti markkinoiden päänsäryksi.

Toinen seurattava tekijä on yhdysvaltalainen kuluttaja, sillä yksityinen kulutus muodostaa noin kaksi kolmasosaa Yhdysvaltain taloudesta. Talouden hidastumisen ensimmäiset merkit eivät vielä viittaa taantumaan, mutta kulutuksen heikkeneminen olisi syytä ottaa vakavasti, mikäli alavireinen kehitys jatkuu syksyllä. Yritysten ennätysvahvat marginaalit ja investoinnit voivat ylläpitää tuloskasvua jonkin aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä myös kulutuskysynnän on pysyttävä riittävän vahvana. Syksyn markkinakuvaa määrittääkin mielestämme kolme toisiinsa kytkeytyvää kysymystä: jatkuuko yritysten tuloskasvu, pystyykö talous hidastumaan ilman taantumaa ja rauhoittuuko inflaatio riittävästi, jotta keskuspankkien ei tarvitse kiristää rahapolitiikkaa merkittävästi lisää. Jos nämä ehdot täyttyvät, osakemarkkinoiden nousulle on edelleen perusteltu pohja. Kaiken ei tietenkään tarvitse mennä täydellisesti, mutta nykyisillä arvostustasoilla useamman tukijalan samanaikainen pettäminen näkyisi todennäköisesti nopeasti kursseissa.

Amerikkalaisten osakemarkkinaodotukset (Michiganin yliopiston kyselytutkimus, 7/2016–7/2026)

UB:n näkemys: hyvät fundamentit, mutta hieman enemmän malttia

Perusnäkemyksemme säilyy osakemyönteisenä. Maailmantalous kasvaa edelleen ja kansainvälisten pörssiyhtiöiden tulosten odotetaan kasvavan tänä vuonna noin 30 prosenttia, mikä tarjoaa osakkeille vahvan perustuen. Reippaan kurssinousun jälkeen riskien ja tuotto-odotusten suhde ei kuitenkaan ole enää yhtä houkutteleva kuin keväällä. Korkeat tulosodotukset lisäävät markkinoiden herkkyyttä pettymyksille, samalla kun korkotaso ja geopoliittinen epävarmuus pitävät riskit pinnalla.

Olemme loppukesästä tehneet UB:n varainhoitosalkkuihin muutoksia, joilla tasapainotamme riskiä osakkeiden säilyessä edelleen lievässä ylipainossa. Kotiutimme huhtikuun alussa tehdystä Nasdaq-sijoituksesta noin 16 prosentin tuoton ja hajautimme varoja laajemmin Yhdysvaltain osakemarkkinoille. Näin vähennämme hieman salkkujen keskittymistä kaikkein suurimpiin teknologiayhtiöihin. Samalla kevensimme hieman kehittyvien markkinoiden painoa, sillä niiden indeksit ovat muuttuneet aiempaa teknologiavetoisemmiksi ja keskittyneemmiksi Aasian puolijohde- ja tekoälyarvoketjuun.

Vapautuneita varoja siirrettiin myös lyhyisiin korkosijoituksiin. Nykyisellä korkotasolla ne tarjoavat osakkeille varteenotettavan vaihtoehdon ja lisäävät samalla salkkujen defensiivisyyttä. Vahvan alkuvuoden jälkeen pidämme aiempaa tasapainoisempaa salkkurakennetta perusteltuna, ja hajautuksen merkitys korostuu niin osakemarkkinoiden sisällä kuin eri omaisuuslajien välillä.

Katseet kääntyvät nyt syksyyn, johon lähdetään vahvojen tulosten mutta myös korkeiden odotusten saattelemana. Nykyisessä ympäristössä maltti ja hajautus ovat mielestämme paikallaan. Nousumarkkinakaan ei etene suoraviivaisesti, vaan matkan varrelle kuuluu myös heikompia jaksoja. Mikäli syksyllä nähdään korjausliikkeitä ilman olennaista heikkenemistä talous- ja tulosnäkymissä, voivat alemmat kurssitasot tarjota pitkäjänteiselle sijoittajalle uusia ostopaikkoja.

Lähteet: UB Omaisuudenhoito, Bloomberg