Omistajaohjauksen työkalut

Muuttuvassa markkina- ja sääntely-ympäristössä omistajaohjauksen merkitys on korostunut. Omistajilla ei ole pelkästään taloudellinen intressi yhtiöiden menestykseen, vaan myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten yhtiöitä johdetaan ja millaisia valintoja ne tekevät esimerkiksi hallinnon, strategian ja vastuullisuuden osalta. Yhtiökokousäänestäminen on yksi keskeisimmistä tavoista käyttää tätä omistajavaltaa käytännössä.

Myös UB hyödyntää yhtiökokousäänestämistä osana omistajaohjaustaan vaikuttaakseen portfolioyhtiöidensä päätöksiin ja toimintatapoihin. Yhtiöt toimittavat osakkeenomistajille yhtiökokousmateriaalia, jossa esitellään kokouksessa äänestyksen kohteena olevat päätösehdotukset. Ehdotukset voivat koskea hallintoa (esim. hallituksen kokoonpano, palkitseminen, tilintarkastus), rahoitusta (esim. osingot, pääomarakenne) tai ESG- ja strategiateemoja (esim. vastuullisuuden luomat uudet liiketoimintamahdollisuudet, kilpailuetu tai uhat). Käytännössä suurin osa äänistä annetaan nykyään valtakirjaääninä (proxy voting). Yhtiökokousäänestys on keskeinen mekanismi, jonka kautta omistajien vaikutus toteutuu käytännössä ja jonka avulla sijoittajat voivat ohjata yhtiöiden toimintaa pitkän aikavälin arvonluonnin ja vastuullisuuden suuntaan.

Yhtiökokousäänestäminen muuttuvassa markkinassa

Vuoden 2026 hallinto- ja omistajaohjaustrendeissä painopiste on siirtynyt konkreettisiin tekoihin raportoinnin sijaan. Hallituksia arvioidaan entistä tiukemmin muun muassa osaamisen, valvontakyvyn ja uudistumisen osalta. Pelkkä hallituksen rakenteellinen toimivuus ei enää riitä, vaan sijoittajia kiinnostaa enenevässä määrin hallituksen todellinen toimivuus sekä se, onko päätöksenteko uskottavaa ja perusteltua.

Myös vastuullisuuden saralla odotetaan lisää tekoja ja tuloksia raportoinnin ja sitoumusten sijaan. Samalla ESG:stä on tullut yhä poliittisempi ja kiistanalaisempi teema, minkä seurauksena erityisesti ympäristö- ja sosiaaliteemoihin (E ja S) liittyvien ehdotusten tuki on heikentynyt. Etenkin Yhdysvalloissa kehitys näkyy muun muassa siinä, että monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä ilmastonmuutoksen hillintää koskevien ehdotusten kannatus on laskenut. Odotettavissa ei kuitenkaan ole ESG:n katoamista, vaan pikemminkin sen kypsymistä. Tämä näkyy datan laadun ja uskottavuuden merkityksen kasvuna sekä vastuullisuuden integrointina osaksi liiketoimintaa. Sen seurauksena myös ESG-viestintä edellyttää päivittämistä. Hallintoon (G) liittyvät kysymykset puolestaan korostuvat entisestään osana tätä kehitystä.

Lisäksi markkinoilla on nähtävissä sääntely- ja markkinaympäristön kasvavaa sirpaloitumista. Yhdysvalloissa sääntelymuutokset ovat lisänneet rajoitteita osakkeenomistajaehdotuksille ja vaikeuttaneet sijoittajien vaikuttamista, kun taas Euroopassa sääntelyä kevennetään kilpailukyvyn parantamiseksi. Aasiassa kehitys on puolestaan nopeaa, ja painopiste on sääntelyn käytännön toteutuksessa sekä hallinnon tehokkuudessa. Samalla nousee uusia teemoja, kuten tekoälyn hallinta (AI governance) sekä siihen liittyvien riskien hallinta ja valvonta.

Kokonaisuutena kehitys tarkoittaa, että toimintaympäristö ei enää muutu globaalisti yhtenäiseen suuntaan. Tämän seurauksena omistajaohjauksesta tulee entistä strategisempaa ja vaikeammin ennakoitavaa. Sijoittajien onkin arvioitava yhtiöitä yhä enemmän tapauskohtaisesti, alueellisten erojen kasvaessa.

UB:n lähestymistapa äänestämiseen

UB:lla yhtiökokousäänestäminen tapahtuu pääasiassa ISS:n (Institutional Shareholder Services) tarjoaman proxy voting -palvelun kautta. ISS tuottaa äänestyspäätösten tueksi analyysiä ja suosituksia sekä julkaisee erilaisia äänestysohjeistuksia eri markkinoille ja sijoitustyyleille. UB hyödyntää ISS:n Sustainability-voting guidelines -kehikkoa, joka toimii lähtökohtana äänestyksille. Kyseinen ohjeistus korostaa vastuullisuusteemoja, kuten läpinäkyvyyttä, hallinnon laatua, tasa-arvoa sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen liittyviä tavoitteita.

Käytännössä prosessi toimii siten, että ISS analysoi yhtiöt ja yhtiökokousmateriaalit sekä antaa suosituksen kuhunkin äänestyskohteeseen. UB:n salkunhoitajat voivat tämän jälkeen joko noudattaa suositusta, tai poiketa siitä ja äänestää oman näkemyksensä mukaisesti. Suurin osa äänestyksistä koskee hallintoasioita, kuten hallituksen kokoonpanoa, palkitsemista ja tilintarkastusta. Vuoden 2025 äänestettävistä 312 yhtiökokouksesta UB osallistui 301 kokoukseen (96 %). Maantieteellisesti eniten kokouksia oli yhdysvaltalaisissa yhtiöissä (80 kokousta). 

Proxy voting -palvelun avulla UB voi osallistua yhtiökokouksiin ja käyttää omistajaääntään tehokkaasti ilman fyysistä läsnäoloa. Tämä mahdollistaa laajamittaisen omistajaohjauksen ja aktiivisen vaikuttamisen portfolioyhtiöihin. Samalla prosessiin sisältyy mahdollisuus hyödyntää paikallista markkinatuntemusta: esimerkiksi UB Suomi -rahaston osalta salkunhoitaja osallistuu yhtiökokouksiin itse. Näin tehokasta äänestysprosessia täydentävät tarvittaessa paikallinen ja yhtiökohtainen asiantuntemus.