Välivaalit ja vahva tuloskausi takana – katseet vuoteen 2027

Lokakuu oli osakemarkkinoilla kaksijakoinen. Maailman osakkeet tuottivat euroissa vain 0,1 prosenttia, mutta alueiden väliset erot olivat suuria. Euroopan STOXX 600 nousi 2,0 prosenttia ja Yhdysvaltain S&P 500 0,8 prosenttia, kun taas teknologiapainotteinen Nasdaq 100 laski 5,1 prosenttia. Myös Japanin, kehittyvien markkinoiden ja Helsingin pörssin kehitys jäi selvästi miinukselle. 

Lokakuun vaisusta yleiskehityksestä huolimatta osakevuosi on edelleen vahva. Maailman osakkeet ovat tuottaneet vuoden alusta marraskuun alkupäiviin mennessä euroissa noin 14 prosenttia. Lokakuussa nähtiin kuitenkin selvä muutos markkinoiden sisällä. Aiemmin nousua vetäneet teknologiayhtiöt joutuivat myyntipaineeseen, kun sijoittajat alkoivat arvioida uudelleen tekoälyinvestointien kannattavuutta ja osakkeiden kohonneita arvostuksia. Marraskuun alussa kurssihermoilua lisäsivät Yhdysvaltain välivaalit, joiden jälkeiset kurssiliikkeet olivat paikoin poikkeuksellisen voimakkaita.

Maailman osakemarkkinoiden kehitys kuluvana vuonna

Tuotot per 6.11.2026. Kaikki indeksit tuottokorjattuja (osingot ja muut yhtiötapahtumat huomioitu) ja euromääräisiä.

Tuloskasvu vakuuttaa, mutta odotukset korkealla

Kolmannen vuosineljänneksen tuloskausi on ollut kokonaisuutena vakuuttava. Yhdysvalloissa S&P 500 -yhtiöiden tulosten arvioidaan kasvavan noin 31 prosenttia vuodentakaisesta. Marraskuun alussa valtaosa yhtiöistä oli jo raportoinut tuloksensa, ja peräti 84 prosenttia niistä oli ylittänyt analyytikoiden ennusteet (viiden vuoden keskiarvo on 78 prosenttia).

Luvuissa on kuitenkin yksi huomionarvoinen piirre: vaikka ennusteet ylittäneiden yhtiöiden osuus on suuri, tulosylitykset ovat olleet keskimäärin vain 2,7 prosenttia, kun viiden vuoden keskiarvo on 7,5 prosenttia. Sijoittajat ovat siis saaneet absoluuttisesti vahvoja tuloksia, mutta eivät aivan niin suuria myönteisiä yllätyksiä kuin aiempina vuosina. Kun odotukset ovat valmiiksi korkealla, hyvätkään tulokset eivät välttämättä aina riitä nostamaan osakekursseja.

Myös Euroopassa tuloskausi on ollut vahva: STOXX 600 -yhtiöiden Q3-tulosten arvioidaan kasvavan noin 25 prosenttia, mutta ilman korkeista energian hinnoista hyötynyttä energiasektoria kasvu jäänee noin 9,5 prosenttiin. Tuloskehitystä tukevat myös tekoälyyn, sähköistymiseen ja puolustukseen liittyvät investoinnit. Helsingin pörssissä yhtiöiden väliset erot ovat olleet suuria, ja kysyntäympäristö on monilla toimialoilla edelleen haastava. Esimerkiksi Nokia ylitti tulosodotukset selvästi: sen vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 35 prosenttia vuodentakaisesta 605 miljoonaan euroon. Osake oli silti marraskuun alkuun mennessä menettänyt yli puolet kesäkuun huipputasostaan.

Myönteistä on, että Yhdysvalloissa tuloskasvu on nyt laajentunut kaikille 11 toimialalle, joista seitsemällä kasvun arvioidaan olevan kaksinumeroista. Vahvat tulokset ja edelleen korkealla pysytelleet vuoden 2027 ennusteet antavat osakemarkkinoille mielestämme hyvän perustan viimeaikaisesta kurssiheilunnasta huolimatta.

Välivaalit muuttivat Washingtonin voimasuhteita

Yhdysvaltain marraskuun alun välivaaleissa demokraatit saavuttivat odotettua selvemmän voiton ja enemmistön kongressin molemmissa kamareissa. Tulos muuttaa Washingtonin poliittisia voimasuhteita ja rajoittaa presidentti Donald Trumpin mahdollisuuksia viedä läpi uusia merkittäviä veronkevennyksiä ja menolisäyksiä.

Sijoittajien näkökulmasta vallan jakautumisessa on sekä hyviä että huonoja puolia. Vaalitulos lisää poliittisen pattitilanteen todennäköisyyttä, mikä voi hillitä uusia, budjettialijäämää kasvattavia päätöksiä ja rauhoittaa valtionlainamarkkinoita. Toisaalta poliittiset vastakkainasettelut saattavat kärjistyä erityisesti ensi vuoden budjettineuvotteluissa ja velkakattoa koskevissa kysymyksissä. Presidentin veto-oikeus rajoittaa kuitenkin suuria lakimuutoksia, joten vaalituloksen välittömiä talousvaikutuksia ei kannata mielestämme liioitella.

Markkinareaktiot olivat aluksi ristiriitaisia. Vaalituloksen selvittyä osakefutuurit laskivat ja valtionlainojen korot painuivat alaspäin, mutta Yhdysvaltain osakemarkkinat päätyivät vaalien jälkeisenä päivänä selvään nousuun. Helpotusta toi poliittisen epävarmuuden väheneminen, vaikka erityisesti teknologiayhtiöissä nähtiin edelleen voimakkaita kurssiliikkeitä.

Vaalitulos on herättänyt kysymyksiä myös tekoälyinvestointien tulevaisuudesta. Demokraattien vahvistunut asema voi lisätä datakeskusten rakentamiseen kohdistuvaa valvontaa, ja useissa osavaltioissa uudet kuvernöörit ovat suhtautuneet hankkeisiin aiempaa kriittisemmin. Tämä voi viivästyttää yksittäisiä investointeja ja niiden aikatauluja, mutta tekoälyn kehityksen pysähtymisestä ei näkemyksemme mukaan ole kyse.

Raakaöljyn hinnanlasku tuo helpotusta markkinoille

Välivaalien vaikutukset ulottuvat osittain myös energiamarkkinoille. Iranin sota on pitänyt öljyn hinnan korkealla suuren osan kuluvasta vuodesta ja lisännyt inflaatiopaineita erityisesti energiantuonnista riippuvaisissa talouksissa. Lähi-idän toimitushäiriöt ovat nostaneet myös kuljetus- ja polttoainekustannuksia, mikä on rasittanut kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta.

Demokraattien vaalivoiton jälkeen öljyn hinta on kuitenkin laskenut selvästi. Brent-öljyn hinta on painunut marraskuun alussa jälleen alle sadan dollarin tynnyriltä, kun vielä lokakuussa liikuttiin selvästi korkeammilla tasoilla. Laskua ovat vauhdittaneet toiveet Iranin sodan rauhoittumisesta, mutta myös merkit öljyn tarjonnan elpymisestä. Kongressin uusi enemmistö voi lisätä painetta konfliktin ratkaisemiseen, vaikka Yhdysvaltain ulkopolitiikan keskeinen päätösvalta säilyy presidentillä.

Öljyn hinnan lasku on sijoittajille tervetullut uutinen. Se helpottaa inflaatiopaineita ja voi vähentää keskuspankkien tarvetta kiristää rahapolitiikkaa. Samalla pitkien valtionlainakorkojen lasku tukee osakkeiden arvostuksia. Tilanne on silti herkkä uusille käänteille: rauhanneuvottelujen eteneminen on epävarmaa, ja energiamarkkinoiden toimitusketjut ovat edelleen haavoittuvia.

Raakaöljyn hinta pudonnut välivaalien jälkeen (Brent-laatu, 3 vuotta)

Tekoälyinvestointien tuottoja aletaan vaatia

Teknologiaosakkeiden lasku kiihtyi Yhdysvaltain välivaalien jälkeen. Nasdaq Composite -indeksi putosi 5. marraskuuta noin 5,5 prosenttia, mutta näkemyksemme mukaan markkinoiden huoli ulottuu politiikkaa syvemmälle: sijoittajat kyseenalaistavat yhä voimakkaammin tekoälyinvestointien kannattavuuden.

Investointien mittakaava on valtava: markkina-arvioiden mukaan suurten pilvipalvelu- ja teknologiayhtiöiden eli hyperskaalaajien pääomainvestoinnit nousevat vuonna 2026 noin 800 miljardiin dollariin, vuonna 2027 noin 1 200 miljardiin ja vuonna 2028 jo 1 400 miljardiin dollariin. Kolmen vuoden yhteenlaskettu summa olisi siis noin 3 400 miljardia dollaria. Luvut sisältävät yhtiöiden kaikki pääomainvestoinnit, joista tekoälyyn liittyvä infrastruktuuri muodostaa merkittävän osan.

Investoinnit kasvattavat nyt puolijohteiden, datakeskusten ja sähköinfrastruktuurin kysyntää, mutta samalla sijoittajat odottavat yhä selvempiä näyttöjä niiden tuottamasta kassavirrasta. Tekoälyn mahdollisuuksia ei juuri epäillä – kysymys on nyt siitä, milloin valtava investointilasku alkaa maksaa itseään takaisin (ja miten se rahoitetaan).

Jos datakeskusten rakentaminen hidastuu tai investointien rahoituskustannukset kasvavat, vaikutukset voivat näkyä nopeasti puolijohdevalmistajien ja infrastruktuuriyhtiöiden tulosodotuksissa. Toisaalta maltillisempi investointitahti voisi parantaa suurten teknologiayhtiöiden kassavirtoja. Tekoälyn pitkän aikavälin mahdollisuudet eivät ole kadonneet, mutta kaikkien investointiketjun yhtiöiden kurssit eivät voi nousta loputtomasti samoilla odotuksilla.

Pidämme viimeaikaista korjausliikettä ennen kaikkea korkeiden odotusten uudelleenarviointina, emme merkkinä koko teknologiateeman päättymisestä. Kurssilasku on myös laskenut arvostuskertoimia, mikä parantaa lähtökohtia tuleville tuotoille, mikäli yritysten tuloskasvu jatkuu ennustetusti.

Osakkeiden arvostukset alle pitkän aikavälin mediaanien (11/2021-11/2026)

Miltä vuosi 2027 näyttää?

Vuoden 2027 talousnäkymät ovat ennustajien korteissa varsin myönteiset, vaikka epävarmuustekijöitäkin riittää. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa maailmantalouden kasvun kiihtyvän tämän vuoden 3,1 prosentista 3,4 prosenttiin ensi vuonna. Yhdysvalloissa kasvua tukevat kulutus ja tekoälyyn liittyvät investoinnit, kun taas Euroopassa puolustus- ja infrastruktuurihankkeiden odotetaan vähitellen piristävän taloutta. Kasvuerot säilyvät silti selvinä: IMF ennustaa Yhdysvaltain talouden kasvavan 2,3 prosenttia ja euroalueen 1,2 prosenttia.

Myös yritysten tulosennusteet antavat perustetta optimismiin. Kansainvälisissä arvioissa maailmanlaajuisen tuloskasvun odotetaan yltävän ensi vuonna jopa noin 20 prosenttiin. Sijoittajan kannalta ratkaisevaa on kuitenkin kasvun laajeneminen nykyistä useammille toimialoille. Erityisen kiinnostavaa on, alkavatko tekoälyinvestoinnit näkyä myös teknologiaa hyödyntävien yritysten tuottavuudessa ja kannattavuudessa. Jos näin käy, osakemarkkinoiden suotuisa kehitys voi muuttua nykyistä laajapohjaisemmaksi.

Korkomarkkinoilla katseet kohdistuvat ensi vuonna erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikkaan. Fedin ohjauskorko on tällä hetkellä 3,75–4,00 prosentissa, ja markkinat odottavat joulukuussa 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa. Vuoden 2027 osalta näkemykset vaihtelevat: osa ennustajista odottaa korkojen pysyvän joulukuun noston jälkeen ennallaan, kun taas markkinahinnoittelu viittaa mahdolliseen lisänostoon ensi vuoden aikana. Vahva talouskasvu ja sitkeä inflaatio rajoittavat korkojen laskuvaraa, vaikka öljyn halpeneminen voisi jatkuessaan helpottaa hintapaineita. Samalla valtioiden suuret rahoitustarpeet ja tekoälyinvestointien kasvava rahoitustarve voivat pitää pitkät korot korkealla.

Vuoden 2027 suurimmat epävarmuudet liittyvät mielestämme kolmeen tekijään: tekoälyinvestointien kannattavuuteen, energiamarkkinoiden kehitykseen ja rahapolitiikan suuntaan. Vahva tuloskasvu tarjoaa osakkeille hyvän lähtökohdan, mutta korkeiden odotusten lunastaminen on jälleen ensi vuoden tärkein koetinkivi.

Arvostukset ja tulosnäkymät paremmin tasapainossa

Osakemarkkinoiden lähtökohdat ovat viime viikkoina hieman parantuneet. Kurssilasku on painanut arvostuskertoimia monilla markkinoilla alle kymmenen vuoden mediaanitasojen, pitkien korkojen lasku on helpottanut osakkeisiin kohdistuvaa arvostuspainetta, ja öljyn halpeneminen on rauhoittanut inflaatiohuolia. Samaan aikaan yritysten tulosennusteet ovat säilyneet vahvoina. Osakkeet eivät ole kaikilla mittareilla halpoja, mutta arvostukset ovat nyt aiempaa paremmin perusteltavissa tulosnäkymillä.

Myös historia tarjoaa varovaista rohkaisua: S&P 500 -indeksi on noussut jokaisen Yhdysvaltain välivaaleja seuranneen 12 kuukauden jakson aikana vuodesta 1950 lähtien, keskimäärin noin 15 prosenttia. Vaikka historia ei takaa tulevia tuottoja, vaaleihin liittyvän epävarmuuden väistyminen on usein tukenut osakemarkkinoita.

Säilytämme osakemyönteisen näkemyksemme. Maailmantalouden kasvu ja vahva tuloskehitys tukevat edelleen osakemarkkinoita, mutta erityisesti teknologiasektorilla korkealle nousseet odotukset jättävät vain vähän tilaa pettymyksille. On hyvä muistaa, että pörssissä ei jaeta pisteitä ennusteista, vaan siitä, miten hyvin yritykset ne lopulta lunastavat. Kurssiheilunta voi siksi jatkua, ja hajautuksen merkitys korostuu. Osakkeiden rinnalla myös laadukkaat korkosijoitukset tarjoavat kiinnostavia tuottomahdollisuuksia.

Lokakuussa tasapainotimme varainhoitosalkkujemme alueellista allokaatiota keventämällä Euroopan osakkeiden ylipainoa ja lisäämällä Yhdysvaltain osakkeita. Muutoksen taustalla olivat muun muassa Yhdysvaltain vahvemmat tuloskasvunäkymät sekä Eurooppaan kohdistuvat energia- ja korkoriskit. Muutoksen jälkeen Euroopan osakkeet ovat salkuissamme neutraalissa painossa ja Yhdysvaltain osakkeet edelleen lievässä alipainossa. Osakkeet säilyvät kokonaisuutena ylipainossa, ja muutoksella haimme ennen kaikkea tasapainoisempaa alueellista hajautusta.

Lähteet: UB Omaisuudenhoito, Bloomberg