Markkinanäkymä vuodelle 2024

Markkinanäkymä vuodelle 2024

Pandemian jälkeinen inflaatio-ongelma näyttäisi ratkeavan ilman, että talouskasvu olisi kärsinyt pysyvämmin rahapolitiikan kiristyksistä. Keväästä lähtien rahapolitiikan uskotaan nyt kevenevän voimakkaasti ja loppuvuodesta talouskasvun taas kiihtyvän.
Allan Eriksén, strategi, sijoitusjohtaja – instituutiovarainhoito

Päättynyt vuosi voidaan muistaa vuotena, jolloin länsimaiset keskuspankit halusivat osoittaa päättäväisyytensä nujertaa pandemian jälkeen nopeasti kohonneen inflaation. Ennätykselliset ohjauskoron nostot saivat lyhyet markkinakorot kiipeämään tasoille, joita ei ole nähty yli kahteen vuosikymmeneen (USA yli 5 %/ EUR yli 4 %).

 

Inflaatio pysytteli vielä vuonna 2023 selvästi kohollaan. Inflaatiohuippu koettiin kuitenkin jo syksyllä 2022, minkä jälkeen inflaatiomittarit ovat laskeneet kiihtyvää vauhtia. Markkina on ollut selvästi keskuspankkeja herkempi reagoimaan inflaationäkymien muutokseen, mikä sai markkinakorot voimakkaaseen laskuun loppuvuodesta 2023.

 

 

 

 

Jos markkinakorot eivät laskisi, inflaation voimakas lasku johtaisi reaalikorkojen nousuun. Kun talouskasvunäkymät ovat lisäksi lyhyellä aikavälillä vaisuja, keskuspankkien on ollut helppo kääntyä myötäilemään laskevia markkinakorkoja. Tapansa mukaisesti keskuspankit toki jättävät niin sanotusti takaoven auki ja painottavat korkopäätöstensä riippuvan jatkossakin tulevasta talousdatasta.

 

Voi myös olla, että markkina on taas kerran innostunut hieman liikaa ennakoidusta rahapolitiikan kevennyksestä ja olettaa selvästi enemmän koronlaskuja 2024 (6 kpl/-1,5 %-yksikköä), kuin mitä keskuspankit tulevat toteuttamaan. Esimerkiksi euroalueen osalta markkina hinnoittelee 3 kk:n euribor-koron asettuvan tasolle 2,50 % joulukuussa 2024. Markkinoiden kannalta koronlaskut ovat joka tapauksessa odotettu ja positiivinen tekijä.

 

 

 

Voimakkaasti kiristetyn rahapolitiikan seurauksena konsensus on pitkään uskonut talouskasvun heikkenemiseen länsimaissa, varsinkin Yhdysvalloissa. Oletus on ollut, että inflaation kuriin saamiseksi kasvun tulee merkittävästi heikentyä. Inflaatio on kuitenkin laskenut voimakkaasti siitä huolimatta, että talouskasvu varsinkin Yhdysvalloissa on kerta toisensa jälkeen yllättänyt positiivisesti. Yhdysvaltojen sinnikkäälle talouskasvulle on tarjottu selityksenä muun muassa vahvaa työmarkkinaa ja yksityistä kulutusta mutta myös elvyttävää talouspolitiikkaa.

 

Toisin kuin esimerkiksi Suomessa, Yhdysvalloissa kotitalouksien ja yritysten lainat on useimmiten sidottu pitkiin kiinteisiin korkoihin. Tämän seurauksena jyrkästi nousseet markkinakorot eivät ole juurikaan ehtineet vaikuttaa kuluttajien ja yritysten korkokuluihin. Alkuvuodelle 2024 Yhdysvalloissa odotetaan heikkenevää mutta positiivista kasvua.

 

Euroopassa talouskasvu on ollut epäyhtenäistä. Saksassa sekä esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa (avoimet vientivetoiset taloudet) talouskasvu on ollut loppuvuonna 2023 hieman negatiivista. Samaan aikaan koko euroalueen kasvu on pysynyt keskimäärin selvästi positiivisena.

 

Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan kiihtyvän vuoden 2024 loppua kohden, ja vuoden 2025 talouskasvusta odotetaan Atlantin molemmin puolin jo lähes normaalia (1–2 %).

 

Markkinakorkojen lasku vuoden 2023 lopulla on tukenut myös muita omaisuusluokkia. Osakkeet lähtivät kipakkaan nousuun, ja jopa korkeiden euribor-korkojen ahdingosta erityisesti kärsinyt Suomen asuntomarkkina osoittaa vakautumisen merkkejä.

 

Tulevan osakemarkkinakehityksen kannalta yhtiöiden tulosennusteet ja niiden kehitys ovat taas kerran keskeisessä asemassa. Markkina on jo diskontannut laskeneen korkotason hintoihin, minkä seurauksena pörssien arvostuskertoimet ovat kivunneet varsinkin Yhdysvalloissa.

 

Nyt tarvitaan lisää näyttöä inflaation normalisoitumisesta ja keskuspankkien tulevista koronlaskuista sekä ennen pitkää myös merkkejä talouskasvun uudesta kiihtymisestä. Osakemarkkinoiden kannalta tärkeintä olisi saada vahvistusta tulosennusteiden säilymisestä tai jopa kasvusta. 

Suomi sijoittajan näkökulmasta

Sijoittajan näkökulmasta Suomi näyttää olevan tällä kertaa muuta Eurooppaa hieman paremmassa asemassa. Meillä talous- ja tuloskasvu, ja niiden myötä kurssikehitys, olivat Euroopan heikoimpia vuonna 2023. Hiljalleen orastava talouskasvun palautuminen, laskevat korot ja normalisoituva inflaatio parantanevat yhtiöiden ja kuluttajien taloudellista asemaa talouspolitiikan kiristyksistä huolimatta. On siis perusteltua olla erityisen optimistinen Helsingin pörssin suhteen.

Talouden riskit

Riskeistä todennäköisin on inflaation sitkeys tai mahdollinen uusi nousu. Sen myötä toiveet korkojen voimakkaasta laskusta siirtyisivät. Suuri osa viime kuukausien suotuisasta markkinakehityksestä linkittyy juuri koronlaskuodotuksiin, joten pettymys niiden osalta voisi aiheuttaa negatiivisen markkinareaktion.

 

Toinen merkittävä riski on talouskasvun elpymisen lykkääntyminen, mikäli rahapolitiikan poikkeuksellisen voimakas kiristys vaikuttaakin odotettua pidemmällä viiveellä. Tässä tilanteessa markkinakehitystä kuitenkin tukisi korkojen entistä nopeampi lasku.

Geopoliittiset riskit pysyvät kohollaan

Vaikka Venäjän sotatoimien jatkuminen Ukrainassa tuskin aiheuttaa markkinoiden kannalta kovin suuria yllätyksiä, Lähi-idän tilanne on ilmeisen herkkä ja voi eskaloituessaan johtaa muun muassa öljyn hinnan voimakkaaseen nousuun.

 

Yhdysvaltojen tulevia presidentinvaaleja odotellessa on hyvä muistaa, että lopulliset ehdokkaat ovat vielä asettamatta ja että istuvan presidentin kannalta bensiinin hinnan (öljy) tulisi olla mahdollisimman halpa. Lähi-idän tilanteen turha eskaloituminen voisi siis viedä demokraateilta presidenttiyden.

 

Myös Kiinan talouden tilanne askarruttaa. Vuosikymmeniä jatkunut investointi- ja velkavetoinen kasvu on ilmeisesti saavuttanut lakipisteen, jonka yli ei voida jatkaa ilman, että taloudelliset ja poliittiset riskit merkittävästi kasvavat. Xi Jinpingin hallinto haluaa vakauttaa taloutta mutta ei vaikuta olevan valmis voimakkaaseen elvytykseen. Tämän seurauksena Kiinan talous tulee lähivuosina tuskin tarjoamaan totutun kaltaista vetoapua maailman talouskasvulle.

Näkymä vuodelle 2024

Yhteenvetona voisi todeta, että pandemian jälkeinen inflaatio-ongelma näyttäisi ratkeavan ilman, että talouskasvu olisi kärsinyt pysyvämmin rahapolitiikan kiristyksistä. Keväästä lähtien rahapolitiikan uskotaan nyt kevenevän voimakkaasti ja loppuvuodesta talouskasvun taas kiihtyvän.

 

Näillä oletuksilla sijoitusmarkkinoilta voi jälleen odottaa hyvää vuotta 2024.

 

Tutustu monipuoliseen rahastovalikoimaamme »

Kysy lisää asiantuntijoiltamme
puh. 09 2538 0320 tai e-mail sijoita@unitedbankers.fi

Esitetty informaatio perustuu UB:n omiin arvioihin ja UB:n luotettavina pitämiin lähteisiin. Johtopäätösten perustana oleva informaatio voi muuttua nopeasti, ja UB voi muuttaa markkinanäkemystään ilman eri ilmoitusta. Mitään esityksen kautta saatavaa informaatiota ei pidä sellaisenaan käsittää kehotukseksi ryhtyä sijoitustoimenpiteisiin. Tehdessään sijoituspäätöksiä tulee lukijan perustaa ne omaan arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa.